Nuottaniemen eläinlääkäri

HAVANNANKOIRA

 
Havannankoira lyhyessä turkissa ja alla pitkässä turkissa
 

Havannankoiran rotumääritelmä

 

1.  Havannankoirien kondrodysplasiasta ja takajalkojen rakenteesta

2.  Havannankoiran rakenteesta ja liikkeistä

3. Terveysasiat havannankoiranpentua hankittaessa

 

1. HAVANEESIEN KONDRODYSPLASIASTA JA TAKAJALKOJEN RAKENTEESTA (kirjoitus v. 2008)

Jo useamman vuoden ajan on havaneesikirjallisuudessa ja monilla virallisilla havaneesisivuilla  kirjoitettu kondrodysplasiasta  tai osteokondrodysplasiasta ( engl. chondrodysplasia) ja sen yleisyydestä havaneeseilla. Amerikan Havaneesi Clubi (HCA) teki v. 2004 terveystutkimuksen , jossa todettiin 44% havaneeseista muutoksia etujalkojen rakenteessa (käyristymistä, epäsymmetriaa, lyhenemistä).
HCA terveyssivut.

http://www.havanese.org/documents/DataReportHCAHealthSurvey.pdf

On paljon rotuja, joilla on vakavia rakenteellisia ongelmia , jotka aiheuttavat kipuja kasvuvaiheessa sekä ikääntyvälle koiralle nivelrikon ja kroonisia kipuja. Toistaiseksi havaneeseilla ei ilmeisesti ole ollut isompia ongelmia eturaajojen kanssa. Mutta on syytä yrittää parantaa havaneesin rakennetta rotumääritelmän mukaiseksi, jotta tällaiset ongelmat eivät olisi tulevaisuutta tässä rodussa.

Kondrodysplasia tarkoittaa suomennettuna lähinnä virhettä kasvuruston kehityksessä. Joskus nimenä on osteokondrodysplasia  joka kuvaa ehkä tilannetta paremmin eli  kasvuruston luutumisprosessissa on häiriö, jonka takia kasvulinja sulkeutuu liian aikaisin ja aiheuttaa pituuskasvun häiriön ja luiden käyristymistä tai pituuskasvun ennenaikaista loppumista.

Dysplasia on yleisnimike kaikenlaisille kasvuhäiriöille.

Joillain roduilla tällainen jalkojen lyheneminen on jalostukselliseti toivottu ominisuus, kuten mäyräkoiralla, bassetilla, ja rotuja kutsutaan kondrodystrofisiksi.

OFA:n (Orthopedic Foundation for Animals) kyynärpää dysplasia tilastoissa havaneesi on sijalla 45 kaikenlaisten suurirotuisten koirien joukossa. Kyynärpään dysplasiat (CED = canine elbow dysplasia) aiheutunevat (aiheutuvat) havaneesilla luiden käyristymisestä johtuvista nivelen rakenteen muutoksista.
http://www.offa.org/stats_ed.html

Nivelrako voi olla epätasainen, siinä on pykälä muodostusta eli luut (olka-, värttinä- ja kyynärluu) eivät asetu tasaisesti toisiaan vasten muodostaessaan kyynärniveltä. Tällaiset muutokset  voivat aiheuttaa kipua kasvuvaiheessa tai myöhemmin ja  alueelle voi alkaa muodostua nivelrikkoa.

Kuten  ELT Kaj Sittnikov skyeterriereistä kirjoittaa, on mietittävä mitä kovin käyräjalkaisen koiran kanssa voi harrastaa. Nykyäänhän liikunnalliset lajit, kuten agility, ovat lisääntyneet havaneesien omistajien keskuudessa.

Tyypillinen muoto voidaan nähdä joskus jo hyvin nuorella koiralla 3-4 kk:n iässä. Luut näyttävät kaarevalta, carpus (ranne) on  sisäänpäin ja samalla tassut kääntyvät ulospäin. Kuvassa pentu 4 kk.

                              

Kyynärpään dysplasioita on totuttu pitämään suurirotuisten, painavien koirien ongelmana tai toisaalta condrodystofisten rotujen (lyhytraajaiset, esim. mäyräkoira), joilla ilmenee luiden käyryyttä. Eli havaneesi rotuna poikkeaa näistä tyypillisistä kyynärpään kasvuhäiriöitö omaavista roduista.

Mikä luu käyristyy ja mikä luutuu ennenaikaisesti on rotukohtaista, samoin missä iässä muutokset ovat nähtävillä. Alaskan malamuutilla alle 12vkon  iässä otetuista rtg-kuvista voi jo päätellä sairaat yksilöt ulnan distaaliosan (alaosa) rakenteen perusteella. Kuvat otetaan pennuista tavallisimmin 4-6 vkon iässä. Aikuisista otetuissa kuvissa näkyy molempien luiden käyristymistä. Malamuutin kondrodysplasiaa on tutkittu jo pitkään.

Useimmiten ulnan (kyynärluu) distaaliosan kasvulinja luutuu ennen aikaisesti ja radius (värttinäluu) jatkaessaan  kasvuaan  alkaa käyristyä  ja tuloksena on radius curvus. Radiuksella ei siis ole tilaa kasvaa suoraan.  

Kyynärnivelen nivelrakoon voi tulla epätasaisuutta tai pykälämuodostusta. Kyynärluu ei ehkä yllä muodostamaan normaalia kyynärniveltä.

 

Alla. Normaali kyynärnivel, tasainen nivelrako, suorat luut

 

Alla, käyristyneet luut, epätasainen nivelrako ja pykälämuodostumaa radiuksen ja ulnan (kyynär ja värttinäluun) välillä

 

Pahimmassa tapauksessa voidaan joutua tekemään korjaava leikkaus ja yrittää saada kyynärnivel niin normaaliksi kuin mahdollista, jotta kipu lakkaa ja silloin myös ontuminen. Jos kyynärpää ei aiheuta kipua, ei leikkausta tarvitse tehdä.

Kuitenkin jos korjaus tehdään jo kasvunsa lopettaneelle koiralle voi luissa olla myös erilaista kiertymistä ja nivelpintojen virheellistä muotoutumista, mikä vaikeuttaa korjaamista. Jos tilanne todetaan vielä kasvavalla koiralla, voidaan ulna katkaisemalla antaa radiukselle tilaa kasvaa suoremmaksi.

 

Näkemissäni käyräraajaisten havaneesien  rtg kuvissa molemmat etujalan luut vaikuttaisivat käyristyneen. Kyynärnivelessä oli nivelraon suurentumista ja lievää pykälämuodostusta. Toisilla nivel oli normaali, mutta niillä oli käyristyminenkin lievempää. Koirilla ei kuitenkaan ollut oireita . Radius curvus lienee rtg-diagnoosina tavallisin käyräraajaisilla havannankoirilla.

 

Asia vaatisi lisää rtg-kuvia sairaista yksilöistä ja eri ikäisinä, jotta saataisiin selkeä kuva mitä itse asiassa tapahtuu ja missä iässä. En ole tästä asiasta myöskään löytänyt ulkomaalaisia tutkimuksia.  Ulna onkin tavallisimmin se luu jonka kasvuun tulee häiriöitä eli kasvu pysähtyy ennen aikaisesti.

Kondrodysplasiaa on kasvuhäiriönä monella rodulla, yleisimmin beaglella , alaskan malamuutilla ja  siperian huskyllä. Sitä löytyy myös kääpiövillakoiralta, englannin setteriltä, novascotian noutajalta, labradorin noutajalta, vain joitakin mainitakseni. Näillä roduilla ominaisuus on kuitenkin aikuisiällä erittäin selvästi nähtävillä ja näitä yksilöitä ei näe näyttelyissä tai niitä ei käytetä jalostukseen.

                                          

 Kondrodysplastinen novascotian noutaja

 

Kondrodystrofisilla roduilla, kuten mäyräkoira, skyeterrieri,  on tarkoituksellisesti aiheutettu raajojen  luiden pituuskasvun loppuminen aikaisemmassa vaiheessa ja saatu ne halutut lyhyet jalat, vaikka runko on edelleen pitkä. Näillä koirilla ilmenee tätä luiden käyristymistä ja kyynärpään ongelmia, vaikka varsinaisesti luiden käyristyminen ei niilläkään ole tavoite, vaan vain lyhyemmät jalat. Näillä roduilla yritetäänkin kiinnittää huomiota tähän ongelmaan jalostuksellisilla valinnoilla.

Havaneesin rotumääritelmässähän on aina ollut vaatimuksena suorat etujalat ja käyristyvät ja ulospäin suuntautuneet tassut luetaan vakaviin virheisiin. Miten nämä jalat ovat kuitenkin yleistyneet rodussa. Yksi selitys lienee tämä havaneesin kaunistus eli turkki, jonka alla jalat piiloutuvat erittäin hyvin näyttelyissäkin. Jos koiralla on vielä leveä rintakehä, voivat jalat näyttää olevan hyvinkin kaukana toisistaan ja käyristynyt vaikutelma osittain katoaa.

 

Toinen lienee tiedon puute, minkälaiset ovat ne normaalit jalat ja onko se kovin vakavaa, jos tassut ovat hieman ulospäin. Siinä onkin erotettava kääntyykö pelkkä tassu ulospäin vai johtuuko tassun kääntyminen ylempänä olevista käyristyneistä luista, rokokoo tuolin tapaan.

 Oman koiran jalkojen tarkastelu ei vaadi mitään kalliita tutkimuksia vaan kunnolla saippuoidut jalat ja kamera riittävät. Edestäpäin otettu kuva on hyvin paljastavia.

Kuva 6. Erilaisia saippuoituja jalkoja

Oik. Kuvissa näkyy käyrä- ja suorajalkaisen luuston suunnat (kuvissa ei ole havaneesi)

 

Muutoksen aste vaihtelee erittäin paljon. Toiset ovat tuskin huomattavissa ja toiset erittäin hyvin nähtävissä ja  koiran etuliikkeitä voimakkaasti muuttavia. Kun vertaa kuvia terveeseen koiraan huomaa kyllä selvästi muuttuneen jalan rakenteen.

Asiaa voi tarkastella myös koiran suhteita sivulta tarkasteltaessa. Havaneesilla jalat, runko sekä kaula ja pää muodostavat kukin kolmasosan koiran kokonaiskorkeudesta. Piirtämällä vaaka viivat koiran kuvaan, voi muodostaa käsityksen omasta koirastaan. Tosin suhteet voivat olla ihan normaalit, vaikka luut käyristyvät ja jalat suhteellisen pitkät. Koira ei siis aina ole erityisen matalajalkainen.

 

Mistä kondrodysplasia sitten johtuu. Ruokavaliota ja rasittavaa liikuntaa on monasti kuullut syytettävän näistä jaloista. Kondrodysplasiat katsotaan kuitenkin yleisesti periytyviksi sairauksiksi. Eli pitäisi erottaa asiasta puhuttaessa kondrodysplasia eli perinnöllinen sairaus, jonka seurauksena voi olla radius curvus, sekä radiuksen että ulnan kaartuminen että muita luun kasvun häiriöitä ja pelkkä radius curvus, joka esiintyy ruokintavirheiden seurauksena  suurilla koirilla tai esim. tapaturman seurauksena.

Pienillä koirilla kasvu on vähäistä ja suhteellisen lyhytaikaista, jotta ruokinnalla saataisiin aikaan kovin suuria muutoksia luustossa. Pienien koirien on todettu omaavan vähemmän  kasvuhormonia (GH) ja IGH-1:ta (insuliinin kaltainen kasvuhormoni) nopean kasvun vaiheessa (6vk-6kk) kuin suurirotuisen koiran. Nämä hormonit vaikuttavat D-vitamiinin metaboliittien määrään, joiden vaikutuksesta luutuminen tapahtuu. Iso koirarotu on herkkä erilaisille häiriöille näiden hormonien ja metaboliittien määrässä, mistä johtunee sen herkkyys kasvuhäiriöille.

Runsas lisäkalkki ja D-vitamiinin ylimäärän on todettu tutkimuksissa aiheuttaneen osteokondroosia ja radius curvusta  lähinnä suuri rotuisilla koirilla. 

Tutkimukset energian, hivenaineiden ja vitamiinien puutoksien ja ylimäärien vaikutuksesta kasvuun on tehty  lähinnä suurirotuisilla koirilla ,joilla kasvuvauhti, kasvun totaalimäärä ja paino ovat selviä riskitekijöitä, jos ruokinta ei ole tasapainossa. Pienirotuisilla koirilla on todettu olevan suuri turvallisuusmarginaali ruuassa olevien ravintoaineiden ylimäärää ja vajausta vastaan, toisin kuin suurirotuisilla koirilla.

 

Havaneesin pentu on myös erittäin kevyt, jotta liikunnalla saataisiin kovinkaan suurta painorasitusta kehittyvien luiden kasvulinjoihin  ja niveliin.

Tapaturma, jossa vaurio kohdistuu ulnan kasvulinjaan, voi kuitenkin aiheuttaa kasvulinjan ennen aikaisen sulkeutumisen ja radius curvuksen kehittymisen. Tämä on kuitenkin yleensä toispuoleista ja useimmiten akuutin kivun tapaturman jälkeen omistaja huomaa.

 Mitä sitten tehdä, jotta tällaiset jalat eivät lisääntyisi tai kovin pahoja kyynärpääongelmia , leikkauksia, kipuja sekä liikkumisrajoituksia ei tulisi. Havaneesilla keveys ja muutenkin pieni koko on ilmeisesti ollut tekijä, joka on säästänyt rodun enemmiltä ongelmilta,vaikka rakenne on lipsunut epäterveeseen suuntaan. Mutta se, että perustellaan asiaa sillä, ettei asia ole tähänkään asti koiria vaivannut, siis vielä, ei kai ole syy olla välittämättä tällaisen rakenteen yleistymisestä. Ei myöskään ihan vain  rotumääritelmän vastaisena, rakenteen pitäisi yleistyä.

Koska ympäristötekijöiden (ruokinta, rasitus) merkitys kondrodysplasiassa  on melko olematon, jää ainoaksi vaihtoehdoksi asian huomioiminen jalostuksessa. Koska tietoa on huonosti saatavilla, miten paljon tällaisia jalkoja Suomessa on ja miten käyriä jalat ovat ,sekä millä tavalla jalat periytyvät, on vaikea ottaa täysin kantaa jalostusvalintoihin.

Jos huonoja jalkoja on vähän , jätetään käyräjalkaiset pois jalostuskäytöstä, jollei niillä ole jotain erityisen arvokasta muuta ominaisuutta. Mutta toisaalta, jos ominaisuuksien tärkeys jollain tavalla pisteytettäisiin, onko mitään kovin paljon tärkeämpää kuin se, että koira pystyy liikkumaan normaalisti ja sille ei kehity nivelkipuja sen ikääntyessä.

Jos taas käyryyttä on paljon, on lievästi käyräjalkaisia koiriakin käytettävä jalostukseen. Mutta valitaan ainakin se toinen puolisko suorajalkaisena. Saippuakuvien pyytäminen uroksen omistajalta tai nartun kuvien lähettäminen uroksen omistajalle, ei pitäisi olla kovin iso asia.

Oma osuutensa käyrien jalkojen lisääntymisessä on myös ulkomuototuomareilla, jotka palkitsevat käyräjalkaisia koiria. Pitkä karva peittää tehokkaasti jalat ja tuomarin pitäisikin pystyä erottamaan käyrät jalat suorista vain kokeilemalla, mikä ei ole aina ollenkaan helppoa. Tosin käyräjalkaisen koiran liikeet ovat monasti myös selvästi muuttuneet. Onhan havannankoiran rotumääritelmässä kuitenkin määritelty etujalat suoriksi ja käyristyneet jalat vakavaksi virheeksi.

Koska periytymismekanismi on täysin epäselvä, on ihan mahdoton sanoa minkälainen toimenpide on riittävä. Niin yksioikosta kun mikään ei ole, että kun käyttää terveitä koiria, niin jälkeläisetkin ovat terveitä. Mutta kuten patellaluksaation  ja kaihin esiintymistä yritetään vähentää käyttämällä vain terveitä yksilöitä ja tekemällä virallisia tarkastuksia, niin ei kai tässäkään asiassa muunlainen lähestymistapa tuota tulosta. Tämä ominaisuus kun on nähtävissä jo melko varhaisella iällä ja ennen jalostusikää,pitäisi sen karsimisen olla (olisi myös pitänyt olla) helpompaa.

Päivitys 2014:

Havannalaisten rotuyhdistys on alkanut huomioimaan käyräraajaisuuden jalostuksessa.
Jalostusohje ja Jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

"
Koiraa, jolla on luuston tai nivelten kasvuhäiriö, ei tule käyttää jalostukseen. Vakavasti käyräraajaista koiraa ei tule käyttää jalostukseen ja lievästi käyräraajaisia koiria ei suositella yhdistettävän jalostuksessa. Pyritään suoriin eturaajoihin. "

hieman kayrathttp://www.bichonhavanais.fi/Jalostus/JTO2014-2018.pdf
 http://www.bichonhavanais.fi/fi/jalostusohjeita/main-jalostusohje

 

Reisiluun rakenteeessa on myös ollut muutoksia. Tämä on aika yleistä koirilla joilla patella luksoituu.  Alla olevassa kuvassa reisiluiden alaosa kaartuu. Normaalilla koiralla  pitäisi  pystyä vetämään suhteellisen suora viiva reisiluusta varpaisiin. Lihakset vetävät patellaa kulkemaan pitkän suoran viivan muodostamaa reittiä, mikä altistaa koiran mediaaliselle patella luksaatiolle. Määrättyyn pisteeseen asti pehmytkudokset ja nivelsiteet pitävät patellan paikallaan, mutta vuosien myötä voivat alkaa pettämään. Myös syvä telaura pitää patellaa paremmin kuopassaaan.
Tai vakaviiva sääriluun/reisiluun päässä ja sitä vasten piirretty suorakulma saa poiketa reisiluun yläpäästä alle 10 astetta.

Huom. Kuvia ei ole otettu virallisesti, joten niistä ei voi laskea kunnolla asteita                 

 

 

 Suorat reisiluut

Ylempänä olevassa  kuvassa olevissa jaloissa molemmat patellat alkoivat luksoitua mediaalisesti ja molemmat polvet on korjattu 14kk:n ikään mennessä. Telaura oli myös matala ja sääriluussa olevaa patellan kiinnittymispaikkaa jouduttiin siirtämään. Reisilihakset vetivät patellaa selkeästi mediaalisesti. Polvia palpoitaessa ne olivat normaalit 0/0 , toinen 9 kk:n  ikäiseksi ja toinen 13 kk:n ikäiseksi.

 

Myös näin suoran näköisissä jaloissa rtg-kuvista löytyivät käyrät reisiluuut, mutta muuten rakenteet olivat normaalit (telaura, sääriluun kiinnittymiskohta) .Oikea patella luksoitui 3v. 3 kk:n iässä ja toinen n. vuotta myöhemmin. Eli ulkoapäin reisiluidenmuoto ei juurikaan ole arvioitavissa.  Liikkeet olivat kuitenkin ahtaat takaa juoksutettaessa koiraa sekä takapuoli (häntä) selkeästi keikkuu puolelta toiselle.

 

 Tässä hyvin valokuvaan piirrettynä luiden muodostamat linjat (ei havaneesi).

 

Tällainen  sisäänpäin kaartuva (varus) rakenne reisiluun alaosassa (distaaliosa) on siis yksi polvilumpion luksaatiolle altistavista tekijöitä monissa roduissa.
Tähän kun yhdistää vielä  matalan telauran, luksoituu patella helposti . Jos patella on hieman löysä , mutta vielä normaali virallisessa tarkastuksessa ja reisiluu rakenteeltaa käyrä, voi tämä altistaa koiran patella luksaatioon jossain vaiheessa elämää.
Reisiluun käyristynyt muoto juontaa juurensa jo lantion rakenteesta sekä lihaksiston kiinnittymisestä siihen. Perustunee  siihen, että reisiluu luutuu sisäreunastaan ennen ulkoreunaa (lihas vetää luun sisäreunaa) , joka jatkaa kasvuaan pidempään, ja muodostaa siten kaaren.

Havaneesin pieni koko myös tässä asiassa parantaa tilannetta  verrattuna suureen koiraan. Isolla koiralla lihakset ovat vahvemmat ja pidemmät, jolloin patella luksoituu helpommin. Isolla koiralla tällainen käyryydestä johtuva luksaatio korjataankin parhaiten suoristamalla reisiluun pää.Havaneesilla voidaan korjaus tehdä pienemmilläkin toimenpiteillä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjallisuutta

 

Hazewinkel, H., Mott, J : Main nutritional imbalances in osteoarticular diseases, Encyclopedia of Canine Clinical Nutrition, Pibot P.P., Biourge V. and Elliott D.A. (Eds.). International Veterinary Information Service, Ithaca NY (www.ivis.org), Last updated: 17-Jul-2008


Dos. ELT Kaj Sittnikow: Nuorten skyeterrierien tyypillisestäeturaajojen ontumisesta. Julkaistu Skye-lehdessä ja skyenterrierin hoito-oppaassa, Skyentrerrierikerho ry

http://www.buckwheathers.net/pentuontuminen.html

Herman A.W. Hazewinkel: Skeletal skeletal diseases in companion animal practice, WSAVA Congress  2004, Greece

Andrew Miller: Orthopedic problems of long-bodied, short-legged dogs http://www.dawsholm.dandie-dinmont.com/orthopeadic.htm


AllanJ.Lepine,PhD
TheIamsCompany
Nutrition and Developmental Orthopedic Diseases in Large Breed Dogs, , NAVC 2005, Orlando, Florida

 

Daniel C. Richardson
DVM Diplomate, American College of Veterinary Surgeons
Director, Advanced Research Hill's Pet Nutrition, Inc., Topeka, Kansas
Skeletal Diseases of the Growing Dog: Nutritional Influences and the Role of Diet, Canine Hip Dysplasia: A Symposium Held at Western Veterinary Conference, February 1995.

 

Robert M. Kirberge
The Elbow joint, Chapter 8
BSAVA Manual of Canine and Feline Musculoskeletal Imaging 2006

 

Alison N. Starr, Thomas R. Famula, Nathan J. Markward, Joanne V. Baldwin, Karon D. Fowler, Diane E. Klumb, Nancy L. Simpson, and Keith E. Murphy:  Hereditary Evaluation of Multiple Developmental Abnormalities in the Havanese Dog Breed
Journal of Heredity 2007 98(5):510-517

 

 Barclay Slocum, DVM and Theresa Devine Slocum, MS Patellar  Luxation: A Problem of Alignment, Slocumn Enterprises, Inc

 

H.A.W. Hazewinkel: Elbow Dysplasia; Clinical Aspects and Screening Programs

 

C.Todd Trostel, Ron M. McLaughlin, Roy R. Pool : Canine Elbow dysplasias, Anatomy and Pathogenesis, Vet Learn Compendium Vol.25, No 10, October 2003

 

C.Todd Trostel, Ron M. McLaughlin, Roy R. Pool :  Canine Elbow Dysplasias: Incidence, Diagnosis, Treatment and Prognosis ,Vet Learn Compendium Vol.25, No 10, October 2003

 

Hazewinkel, H.A.W. : Nutrition and skeletal development: recent advances, ESVOT Congres 2004, Munich

 

Ross H. Palmer: Distal femoral osteotomy for patellar luxation, European Veterinary Conference, Amsterdam 2007

Linkkejä:

 http://www.erashavanese.com/CD.html

 http://www.mts.net/~mckay55/genetics.

Canine skeletal development and soundness
http://www.eukanuba-scienceonline.com/download/slibrary/Canine%20Skeletal_1998TNAVC.pdf

Havanese Club of America terveyssivut
http://www.havaneseclubofamerica.org/index.php/education/52-new-owners-education/78-havanese-health-issues?d441a8a585bbd61e9a41d446b15629ea=63b393c3f6ce493d0828d75916dfa5d5

http://www.dragonflyllama.com/%20DOGS/Writing/structure.pdf