Hippu, Micci, Nucca ja Repe jouluna 2009
Vuosi 2008
Elokuu
Micci osallistui Kaivopuiston kääpiökoirien erikoisnäyttelyyn pentujen 7-9 kk ryhmässä. Tuomari Irene Hess Saksasta piti Micistä ja Micistä tuli ROP-pentu.
Marraskuu
Micci hyppeli tapansa mukaan pitkin sohvia ja putosi oikean takajalkansa päälle . Seurauksena polvilumpio luksoitui eikä pysynyt enää ollenkaan paikallaan. Ensin kokeiltiin sidettä, mutta se ei parantanut tilannetta kovinkaan paljon. Varattiin aika leikkaukseen. Joulukuu 14.12.
Micci osallistui ensimmäiseen ja viimeiseen näyttelyynsä 14.12. Messukeskuksessa, koska jalkaleikkaus olisi heti näyttelyn jälkeen. Tuomarina oli Sven Lövenkjer Tanskasta ja Micci sai H:n. Tuomari piti Micciä liian korkeana suhteessa pituuteensa ja etujalat hän olisi halunnut suoremmiksi (hyvä, että huomasi tämän).
18.12.
Polvi korjattiin Espoon eläinsairaalassa joulukuussa Jan Räihän toimesta kahdella "vaijerilla".
Micci parani nopeasti ja vauhtia piti ensimmäisinä viikkoina hillitä, jotta jalka pääsi parantumaan.
Perustettiin Prohava sivustot tukemaan kaikenlaista kivaa toimintaa koirien kanssa. Mukana olivat Virve Vahterkoski-Sjöblom, Maritta Lahtinen ja Rose-Marie Martelin.
Toimintaa varten varattiin koko kevääksi kivat sisätilat Konalasta Koiraurheilukeskus Lilystä (nimi on muuttunut Koirakeskus Kompassiksi omistajan vaihdon myötä).
Tällaisten karvaisten koirien kanssa on kiva harrastaa kuivissa sisätiloissa.
Tiloissa järjestetään erilaisia kursseja muidenkin kuin Kompassin kouluttajien toimesta esim. Tiina Liljan kurssit löytyvät hänen kotisivuiltaan.
http://koirakoulukompassi.com/toimitilat.html
http://www.koiraurheilukeskus.fi/?s=yritysesittely
Vuosi 2009
Tammikuu
Rally-TOKOn alkeiskurssi 11.1.-15.2.
Aloitettiin kaikkien koirien kanssa Rally-TOKOn alkeiskurssilla Koirakoulu Kompassin tiloissa. Ohjaajana toimi Reeta Jokela. Kaikki osallistujat olivat havannankoiria ja välillä paikalla vieraili kyllä yksi bichon friseekin.
Aluksi näytti ,etteivät meidän "urhot" oikein ole TOKO ainesta, kun kotonakaan ei ole paneuduttu mihinkään istu-maahan-seuraa-käskyihin. Ja tuntui että Hipun huomio meni hösertämiseen kun muut koirat ja ihmiset kiinnostivat enemmän kuin ,se makupala tai ohjaaja remmin päässä. Mutta lopputunnista se jo hieman oli väsynyt ja jaksoi jopa vähän keskittyä.
Kuvassa Hippu vauhdissa Linan ja Tildan kanssa
Mutta ihme ja kumma, kaikille tuntui jotain oppia uppoavan päähän ja Nucca pystyi tämän kuuden kerran kurssin jälkeen menemään radan jo ilman hihnaa. Oma ongelma oli myös ohjaajan huono näkö kun ei meinannut niitä ohjauslappusia nähdä lukea ja sitten nuo hitaat oikea-vasen hoksottimet, ettei pyörinyt väärään suuntaan.
19.1.
Kolme pikkurotuista uroskoiraa muodostavat joskus pienen tai ehkä aika suurenkin siisteysongelman sisällä. Meilläkin merkkailupissoja oli päivittäin sisällä, jos pojilla ei pitänyt "pöksyjä" jalassa. Pöksyt päälle ja pois , edestakaisin ulos sisään, jne. Ja silti aina vahinkoja sattui kun pöksyt eivät vauhdissa pysyneet paikoillaan.
Koska Hippu ja Micci eivät ole jalostuskoiratasoa ja elämä tuntui menevän aina tyttökoirien läsnäollessa kovin yksioikoista reittiä, päätin kastroida kummatkin.
Molemmat toipuivat leikkauksesta parissa päivässä ja meno jatkui. Sisälle pissailu loppui melkein heti ja nykyään tehdään pissat kerralla ,eikä säästellä niitä sisälle ruikkimista varten. Ruokahalu kyllä lisääntyi verrattuna siihen, että Hippu monasti ennen katsoi ruokaa kuppiin laitettaessa, että taasko täytyy syödä.
Punnittiin pojat ennen ja seurataan nyt miten paino pysyy nykyisellä ruokamäärällä. Kolmen viikon jälkeen molemmat olivat säilyttäneet painonsa samassa eli ruoka-annos vaikuttaisi olevan sopiva.
Helmikuu
22.2.
tapasimme ensimmäisen kerran koko Prohava porukan kanssa vapaan seurustelun, kahvittelun ja pienen TOKO-opastuksen kera.
Väkeä oli runsaasti ja monilla koirilla mukana koko perhe. Nucan pää meni tällaisesta tyttökoiramäärästä niin sekaisin, ettei TOKOilu kiinnostanut edes broilerilla lahjottaessa. Hippu ja Micci jaksoivat keskittyä, kun tytöt eivät enää niin paljon kiinnostaneet.
Oli kiva tavata uusia havaihmisiä ja nähdä eri tavalla sukuakin toisilleen olevia koiria.
Kaikenlaista ohjelmaa on kevään aikana luvassa.
Seuraamisharjoittelua
Hippu vauhdissa Havannankoirat ovat ystävällisiä
Lina on joukon ilopilleri.
Obi näyttelyharkoissa
Trimmaus neuvontaa
Tämä koirien kanssa puuhailu on ollut sen verran kivaa näissä sisätiloissa, ,että ilmoittauduimme Nucan ja Hipun kanssa TOKO:n alkeiskurssille toukokuussa ja Nucan kanssa agilityyn tutustumiskurssille 27.2. alkaen.
Kiva kun on kavereita
27.2.
Agilityharjoitusten ensimmäinen kerta sujui ihan mallikkaasti Nucalta. Broileria kului ennakoitua enemmän ja loppui hieman kesken, mutta oppiakin tuli runsaasti ja katsekontakti tuli aika hyvin opittua. Pikku hyppyeste alkoi mennä kivasti ja putkeenkin Nucca uskaltautui. Kepit oli kolmas harjoittelun kohde ja voi sanoa, että Nucca sen nopeasti ymmärsi ja minä opin broilerin kuljettamisen tikkujen välistä. Ohjaaja Tiina Lilja oli tosi mukava, pätevä ja kannustava eli odotan innolla seuraavaa kertaa.
Maaliskuu
26.3.
Micin vasen polvi meni paikoiltaan pari viikkoa sitten pihalla juostessa. Käytiin eilen keskustelemassa Jan Räihän kanssa, milloin ja miten korjataan. Sattuikin hyvin ja saatiin leikkausaikakin samalle päivälle peruutuksen vuoksi.
Micin polvet ovat menneet tapaturmissa helposti paikoiltaan niissä olevien rakenteellisten ongelmien takia. Polvet ovat kuitenkin olleet, kuten polvitarkastuksissa ne määritellään 0/0. Mutta se ei aina takaakaan sitä, että ne pysyvät kunnossa.
Nyt on sitten jalka leikattu. Eilen oli aika hankala päivä, mutta tänään menee jo hämmästyttävän hyvin. Ruoka maistui aamulla ja piha on kierretty kolme kertaa hihnassa. Sohvallekin jo hypähti ennen kuin ehti estämään. Kun pitäisi olla levossa 4 vkoa, jotta siirretty luunpala ehtii luutua.
Pitää nyt valvoa ettei tule juostua ja hypittyä, kun näyttää kipuilu kuitenkin olevan vähäistä. Hippu yrittää saada kaveriaan liikkeelle, mutta pitää vielä odottaa aika pitkään. Häkki ja erilaiset aitasysteemit pitää ottaa käyttöön jotta vahingoilta vältytään.
30.3.
Hippu aloitti Micin sijasta TOKO:n alkeiskurssin Tiina Liljan kurssilla. Kovin oli innokas kun palkintona oli broileria ( ja sormia), Ja oli sieltä rally-TOKO:sta jotain jäänyt mieleen, seurasi vieressä melkoisen nätisti ja osasi istua ja mennä maahan. Tomi oli ohjaamassa omaa lellikkiään ja meinasi menettää sormensa, kun palkintokanaa haukattiin niin ahnaasti.
Maaaahan, maaahan,...
selkä on kovilla.
Micci sen sijaan toipuu kovaa vauhtia, ja on täysi työ hillitä hyppimistä ja juoksemista. Asunto onkin täynnä esteitä, joita on tehty lehtikompostorin osista. Jalassa pidetään myös sidettä, mikä sekin hidastaa vauhtia. Tuossa laihassa kanankoivessa ei vaan mikään meinaa pysyä, kun valuu jatkuvasti polven alapuolelle ja sitten onkin hyvä tilaisuus Micin nyppiä sitä ylintä tikkiä. Yöksi ja työssäolon ajaksi päivisin laitetaan isoon kevythäkkiin nukkumaan, ettei hyppele edestakaisin sängyn ja lattian väliä. On tyytynyt paikkaansa ilman vastalauseita. Häkin luukun ollessa auki, voi siellä joku muukin ottaa nokoset .
Huhtikuu
5.4.
Prohava kerhossa järjestettiin valokuvauspäivä ja pojat pääsivät ammattikuvaajan linssin eteen.
24.4.
Nucasta tulee ehkä isukki kolmannen kerran. Morsian oli kovasti mieleen ja astutukset sujuivat hyvin. Morsian on Tiziana-kennelistä eli Nucan kotikennelistä ja nimeltään Dora eli kotoisammin Torakka. Torakka on pienikokoinen tyttö ja omaa herttaisen luonteen.
Banneras Hope Diamond
Micin polvi on nyt parantunut ja vauhti on palautunut normaaliksi. Hippu on iloinen kun kaveri on mukana kuvioissa ja leikit saavat jatkua. Hippu on seuraavaksi ilmoitettu temppu ja aktivointi-kurssille ja Tomi jatkaa "kontaktinotto"-harjoituksia . Nucca osallistuu agilityn kontaktieste-kurssille , kun ei alkeiskurssilla ehditty kuin puomille asti. Sitten onkin kesätauko ja syksyllä jatketaan varmaan jotain harrastusta. Voisihan sitä pihallekin jonkinlaista rataa yrittää rakentaa, jos energiaa riittää. 22.5. Kesäkuu 4.6. 6.6. 18.6. Dora kävi rtg-kuvassa ja masussa näkyi neljä pentua. Eli aiemmin ultraäänessä nähdyistä kuudesta pikku alusta on kaksi menehtynyt jossain vaiheessa. Dora on pieni tyttö, niin eiköhän neljässä pennussa riitä hoidettavaa.
Dora kävi ultraäänessä ja tulossa on ilmeisesti 6 pentua. Hieno juttu.
Nucan kastraatio.
Valitsin kuitenkin pysyvämmän ratkaisun pissarumban vähentämiseksi. Aluksi ajattelin Suprelorin implantaattia, jolla koiran saa kastroitua puoleksi vuodeksi, tai vuodeksikin pienemmän koiran.
Leikkaus helpottaa myös harrastuksia, kun narttukoirat eivät ole niin kiinnostavia. Ja kai se kolme pentuetta yhdelle urokselle riittää.
Nucca on toipunut nopeasti. Eilen jo hyppeli sohvalle ja juoksenteli normaalisti. Välillä kuitenkin takapäässä kutitti, kun iho oli pussukoissa ärtynyt ja punoitti. Tänään menee jo paremmin kun ihoa on voideltu kortisonivoiteella. Kipua ei näytä olevan , koska hyppelee ja leikkii.
Nucassa on leikkauksen jälkeen tapahtunut muutoksia ihan vaan parempaan suuntaan. Ruokahalu on samanlainen kuin muilla ja kupin tyhjentämiseen ei mene enää puolta tuntia eikä ruokaa jötetä kuppiin. Pissaaminen sisälle loppui hämmästyttävän nopeasti, jo viikossa. Pissaa ei myöskään säästellä tulevaisuuden varalle, vaan kaikki pissataan kerralla. Leikkisyys on lisääntynyt ja yrittääpä jo osallistua toisten juoksuleikkeihinkin, mitkä eivät sitten nuoruusiän ole oikein kiinnostaneet. Tosin Micci ei ihan asiaa ymmärtänyt, kun yleensä Nucan murina on ollut ihan muuta kuin leikkiin kutsua. Häntäkin on alkanut heilua enemmän eli elämä hymyilee.
25.6.
Nucan ja Doran pennut syntyivät aamuyön ja aamun aikana. Yksi pentu oli valitettavasti kuollut jo syntyessään ja painoi vain 70 g. Muutkin olivat kovin laihoja ja n. 100g molemmin puolin. Kaikki olivat tummia.
28.6.
Pennut ovat kasvaneet mahdotonta vauhtia, olivathan ne syntyessään kovin pieniä tai lähinnä laihoja. Painoa on tullut kaikille melkein 50% lisää. Ovat erittäin terhakoita ja jänteviä. Väreistä on edelleen vaikea sanoa mitään. Yksi tyttö on musta valkoisin merkein, mutta kaksi muuta eivät kuitenkaan vaikuta ihan perusmustilta. Mielenkiintoista nähdä, minkä värisiä niistä tulee.
Heinäkuu
5.7.
Nucan uusi trimmaus. Kaulaan laitettiin ekaa kertaa "juhlapanta", kun lyhyessä turkissa kauniisti näkyy.
9.7.
Miccikin pääsi karvoistaan. On helppo ja nopea pestä ja pysyy siistinä kovemmassakin menossa. Olihan se Micci kaunis pitkässä turkissaan kun oli laitettu, mutta ei se arkena aina niin siisti ollut. Meistä on nyt kovin söpö, kun silmätkin näkyy. Kuonoa täytyy vielä hieman "hioa", kun ei meinaa saada saksilla tasaiseksi ja muualtakin hieman viimeistellä seuraavan pesun jälkeen.
12.7.
Uusia kuvia Nucan lapsosista.
Kira
Layla
Lenni
21.7.
Kaikenlaisia "lötköpötköjä" sitä sohvilla ja sängyillä makaakin.
Kauniita tyttöjä kylässä, Sofia ja Florinne.
27.7.
Kesä on pojille kivaa aikaa. Pihalla on hauska juoksennella ja seurata tapahtumia. Kasvihuoneen perustuksen rakentamista on tarkkailtu laumassa.
"Tarkastajat" valvoivat perustuksen valua ja ikuistivat samalla varpaan kuvansa betoniin. 
Lisäksi tutkittiin laastin sekoitusta, raudoituksen oikeellisuutta sekä
seinämien kantavuutta ja harkkojen asentamista.
Välillä oli aikaa pitää hauskaa. Siinä vanhakin innostuu. Repe juoksee mukana kuin nuori poika.
Välillä voi 
nauttia vielä aika raakoja karviaisia.
Elokuu
2.8.
Nucan pennut 5 1/2 vkoa, Layla, Kira ja Lenni.
10.8.
Pennut pihaan tutustumassa
Syyskuu
13.9.
Ja "halliakausi" Prohava porukan kanssa on taas alkanut sekalaisella joukolla. Mukana on havannankoirien lisäksi espanjanvesikoira Pablo ja keskikokoinen villakoira Filia. Tällä kertaa ollaan vuokrattu agilitykentän puoli , mahtuu harjoittamaan niin agilitya kuin TOKOakin
Lisäksi alkoi ihan "oikea" agility Tiina Liljan johdolla perjantaisin. Hippu onkin osoittautunut lahjakkaimmaksi agilityssa ja saanee käydä perjantaisin ilman Nuccaa. Hippu on rohkea ja vauhdikas, eikä aristele mitään. Juoksentelee yksin putkissa ja puomilla, ja ohimennessä on menossa A-esteellekin ihan huvikseen. Nuccakin kulkee ihan mukavasti, mutta on aika varovainen eli ei ole ihan elementissään.
Micci taas muistuttaa Aku Ankan Jäyhää jököttäjää ja sen saaminen edes astumaan matalan esteen yli on työlästä. Kaukana on se kotona loikkiva vauhtihirmu ja Micille täytynee yrittää löytää jotain sen mielestä kivaa.
Lokakuu
5.10.
Nucan kanssa aloitettiin Hajustelua aktivointina-kurssi Erkku Kottosen johdolla Suomen Eläinkoulutuskeskuksessa. Ollaan kivoissa sisätiloissa ja ryhmä on pieni. Ensimmäiset hajusteluharjoitukset tehtiin vain kahden koiran kanssa ja saatiin oikein yksityisopastusta. Nucca näytti viihtyvän hyvin ja oppi aika kivasti osoittamaan purkkia kuonollaan. Nucca eteni aika nopeasti ja jo toisella harjoituskerralla päästiin ilmaisemaan pelkkää hajulappua. Osoittaminen suoritetaan itse valitulla tavalla, mikä tarkoittaa, että Nucca tökkäisee ensin kuonolla hajukohdetta ja istuu sitten sen viereen.
http://www.elainkoulutuskeskus.fi/
12.10.
Nucan lapsoset ovat kasvaneet ja kaksi on jo muuttanut omiin koteihinsa, Taimi Espooseen ja Lenni Poriin. Kira odottelee vielä joulukuuhun ja muuttaa sitten uuteen kotiinsa.Tässä Kirasta uusimpia kuvia.
18.10.
Nucan pienet tyttöset Taimi ja Kira osallistuivat ensimmäisen kerran yhteiseen koulutustilaisuuteen. Oli tarkoitus ,että pennut tutustuisivat muihin koiriin ja saisivat leikkiä keskenään tai muiden kanssa. Hieman myös remissä kävelyä harjoiteltiin.
28.11.
Ja sitten Nucan vuoro joutua polvileikkaukseen. Yllätyksekseni oikea polvi alkoi luksoitua määrätyissä asennoissa joko sitä trimmauksessa nostaessa tai kun se tepasteli pehmeällä alustalla.
Jotta liikkuva polvilumpio ei aiheuttaisi tulevaisuudessa nivelrikkoa , korjattiin polvi Jan Räihän toimesta 25.11 . Onneksi leikkaus oli pienin mahdollinen eli lumpion liikkumisen estäminen pysyvällä tukilangalla. Rtg-kuvasta paljastui kuitenkin reisiluun muodossa käyristymistä, mikä lienee syy polven luksoitumiseen. Muut rakenteet Nucan polvessa olivat onneksi kunnossa.
Nucca on toipunut mahdottoman hyvin leikkauksesta. Ja jo seuraavana päivänä oli laitettava kaikenlaisia esteitä , jotta ei yrittäisi hypellä sohvalle ja sängylle. Kipua ei juurikaan vaikuta olevan ja antaa sidoksen olla nätisti paikallaan. Nelisen viikkoa täytyy nyt ottaa rauhallisemmin, jotta paikat pääsevät paranemaan. Yöhäkki on taas otettu käyttöön ja siellä on myös vietettävä päivisin aikaa, kun itse emme ole kotona. Näyttää sopeutuneen siihenkin hyvin ja minkäänlaisia vastalauseita ei ole näkynyt. Tosin häkin oven ollessa auki ovat sinne menossa muutkin ja välillä on ahdastakin.
