Nuottaniemen eläinlääkäri

Terveysartikkeleita

 

1. Kutiseva koira tai kissa

2. Koiran ripulin hoito

3. Punkkien ja muidenkin ulkoloisten ehkäisy ja häätö  

4. Koiran ruokinnasta, varsinkin kasvuiässä

5. Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno

6. Kennelyskä

7. Koiran lääkekaappi

8. Lämpöhalvaus

9. Miten säästät eläinlääkärikuluissa

 

 

 

1. KUTISEVA KOIRA TAI KISSA

 

 

-kuiva iho                                                

-ulkoloiset

-ihotulehdukset: pinnalliset/syvät

-allergiat: atopia/ruoka-aine

 

1. Kuiva iho

 

Kutinaa, hilseilyä, katkeileva karva, himmeä turkki.

Syitä monia:

  •  liiallinen pesu, väärät aineet, huono huuhtominen
  •  liian kuumalla kuivaaminen
  •  liian vähän rasvaa ruuassa tai huono laatuista. Kuivamuonassa >15%  olisi  hyvä.                                                              
  •  kuiva huoneilma, lämmitys talviaikaan
  •  toisilla roduilla taipumus kuivaihoisuuteen
  •  liiallinen uiminen kesällä
  •  turkin likaisuus ja siihen kertynyt hilse sekä tali
  •  endokrinologiset sairaudet  esim.Cushingintauti  (kortisolin liikatuotanto)  tai hypotyreoosi (kilpirauhasen vajaatoimnta). Näissä myös muita tyypillisiä oireita  .

    Selvitetään mahdollisuuksien mukaan mistä on kyse ja korjataan asia. Lisänä voidaan käyttää alla olevia aineita nopeuttamaan ihon normalisoitumista.                   

 Hoito:

Kuivan ihon hoitoon sisäisesti rasvahappovalmisteet  helokki- ja kalaöljy tai niiden yhdistelmät ,esim. Viacutan plus,  Salmopet, Nutrolin, OmegaAid, Eforion forte kapselit

Minkälainen yhdistelmä yllä olevia öljyjä on paras, on vielä epäselvää. Kalaöljy on ehkä se tärkeämpi, kun ihossa myös tulehdusta.

Nyt uudempana vielä hampunsiemenöljy, jota Nutrolin valmisteessa. Ihmisillä hampunsiemenöljyä käytetään atooppisen ihon hoidossa. Eli jos kutina pääasiallinen oire, voisi kokeilla Nutrolinia.

Kestää joitan viikkoja ennenkuin tulosta saadaan näillä aikaiseksi.

Eri tyyppisenä vaihtoehtona löytyy ihon kautta laitettava Dermoscent ampulli. Käytetään kuten punkin häätöaineita. Leviää ihossa talin mukana. Hoitojakso on  8 vkoa annosteltuna kerran viikossa ja jatkossa 3 kk:n välein. Se on hyvä esim. kissoilla, joilla selän alueella himmeä karva ja hilseilyä.

Nopeammin apua kuivalle ja ärtyneelle iholle voi saada shampoilla ja hoitoaineilla.

Kosteuttava, hoitava shampoo  esim. Virbac Epi-Soothe, Vetriderm Intense/sensitive tai joku muu esim. kaurajauhopohjainen shampoo

Pinnallinen kostutus esim. Vetriderm intense spray/sensitive spray/conditioner  tai Virbac Allermyl lotion, joita voi ruiskutella päivittäin , tai joku muu hyvä hoitoaine tai hoitoöljyvalmiste.

 

2. Ulkoloiset

Tunnistetaan mikroskoopilla tai paljain silminkin.

Täit  tavallisimpia.

Korvien taustat on tyypillinen paikka.  Muutaman mm pituisia, tumman ruskehtavia, verta imeviä  loisia, jotka ovat kiinni ihossa.

Munat kiinnittyvät karvoihin ja näyttävät hilseeltä, mutta eivät irtoa.

Hoitona esim. Frontline , Exspot, Stronghold.

Kapi (syyhy)  varsinkin alueilla, joissa paljon supikoiria tai kettuja. On  helposti tarttuva.

Hilseilyä,  voimakasta kutinaa. Kapia tutkittaessa täytyy raaputtaa verinahkaan asti koska elävät ihon pinnan  alla, jossa kaivelevet käytäviä. Niitä voi olla kuitenkin  vaikea löytää raapenäytteestä.

Voivat aiheuttaa oireita myös ihmisen iholla, esim. ranteissa punoittavia juovia/näppyjä

Korvalehdenreunoissa tyypillisesti kutinaa ja hilseilyä ." Kapitesti" : korvalehden reunan rapsutus, takajalka alkaa kapsuttaa.

Hoitona Stronghold  tai Advocate. Ovat kumpikin reseptilääkkeitä.

 

Muut ulkoloiset (väive, hilsepunkki, ruskea koiranpunkki, sikaripunkki) eivät aiheuta juurikaan kutinaa.

 

3. Ihotulehdukset

 

Tavallisin aiheuttaja on stafylokokki bakteeri.

Kutisevia rengasmaisia länttejä, hilseilyä, rupia, punoitusta, näppyjä. Hyvin erilaisia ilmenemismuotoja.

Voi olla vaikea havaita alkuvaiheessa pitkän karvan seasta. Voi parantua  toisesta paikasta ja tulee seuraavaan paikkaan tai leviää vaan isommalle alueelle.

Pitkäkarvaisella koiralla tavallinen pitkään kosteana pysyvällä alueella, kuten mahanalus, sisäreidet ja rinta sekä  etujalkojen sisäpinnat.

Tai paljon uivilla koirilla . Ne kannattaa huuhtoa merivedestä aina uinnin jälkeen ja pestä ajoittain puhtaaksi vedestä tulevasta savesta ja liasta.

Myös takkujen alla voi muhia ihotulehdus .

 

Tulehdukset jaotellaan esim. niiden syvyyden mukaan.

1) Pinnalliset tulehdukset esim.

         - Follikuliitti eli karvatupentulehdus

         - Impetigo eli märkärupi , karvattomalla alueella,

          tavallisimmin pennuilla

          - Hot spot eli pinnallinen, märkivä ihotulehdus

2) Syvät tulehdukset esim.

          - Selluliitti eli sidekudoksen tulehdus

          - Furunkuloosi eli "paiseinen" ihotulehdus

 

Ihotulehdusten yleisestä  hoidosta  

Tärkeintä ,että iho on puhdas, kuiva ja että se suojataan nuolemiselta ja raapimiselta. Karvan leikkaaminen lyhyeksi on myös monasti tarpeen. Ulkona tassuissa olevat tulehdukset on syytä suojata lialta ja kastumiselta sukilla ja muovilla. 

      

 1) Pesut tai kylvetys desinfioivalla shampoolla, Vetriderm Chlorhexidine shampoo, Hexocil, Virbac Etiderm tai Keratolux tai reseptilääke Malaseb. Käytetään myös yhdessä muiden hoitojen kanssa. Pestään aluksi päivittäin tai joka toinen päivä, sitten harvennetaan käyttöä.

Vaikutusaika iholla 5-10 min !!!                

Pitkäkarvaisella koiralla kylläkin hankalaa.

 Hoitoaineena pesunjälkeen voi käyttää Virbac Humilac tai Allermyl tai  Vetriderm Intense spray tai conditioner. Hoitoaine tärkeä ainakin kuivaihoisella koiralla, mutta muillakin kannattanee käyttää etteivät pesut kuivata liikaa.

 

 

 

2) Lisäksi tai pelkästään , pienillä alueillla kannattaa kokeilla paikallishoitoa:

K-hex spray,  Betadine-paikallisantisepti (laim. 1:4), Sibicort (sis. hydrokortisonia), Duocort, MalAcetic lotion,  Canofite (sis. kortisonia, reseptillä), fusidiinia sis. voiteet (Hydrocortison-Fucidin voide, Canaural  korvatippa, Fuciderm vet) , kahdesti päivässä hyvin hieroen.

Kortisonipitoiset hyviä jos myös  kova kutina. Huom. ei suositella tiineyden loppupuolella, ainakin sitten hydrokortisonia(miedoin ja lyhytvaikutteisin) ja pienehköille alueille.

Uudempana paikallishoitona on tullut myyntiin hunajapohjainen yrttiöljyjä sisältävä tuote Vetramil sekä voiteena että suihkeena. Laitetaan 1-2 kertaa päivässä haavaan tai tulehtuneelle alueelle.

3) Antibioottikuuri jos  tulehdus leviää tai ei näytä reagoivan paikalliselle hoidolle, yl. väh. 3 vkoa.   Joskus jopa 3-4 kk.

Ihon on oltava ollut täysin kunnossa jo 1-2 viikoa ennen kuuri lopettamista.                                                                              

Käytetään aina syvissä tulehduksissa pitkinä kuureina ja mahdollisen       resistenssimäärityksen jälkeen

 

Hot spot  eli pinnallinen märkivä ihotulehdus on melko tavallinen vaiva.

Seurausta yleensä koiran raapimisesta tai hampailla naksuttelusta. Alkuna voi olla joku hyönteisen purema tai näppy, mikä tahansa kutinaa aiheuttava tekijä. Raapiminen rikkoo ihon pinnan ja bakteeri aiheuttaa tulehduksen. Voi hyvinkin nopeasti näyttää tosi pahalta.

Märkä liimaa yleensä karvan paakuksi. Kun alueen pesee karvat voivat irrota tulehtuneelta alueelta ja iho on punoittava ja voi  tuntua paksuuntuneelta. Alue voi olla pienen kolikon tai kämmenen kokoinen.

Tärkeää on estää  raapiminen tai nuoleminen käyttämällä kauluria, suoja-asua tai sukkaa .

Karvan olisi hyvä olla lyhyt, mutta voi myös yritää leikkaamatta sitä, jos alue on pienehkö tai jos pystyy laittamaan hoitovoidetta tai suihketta karvan sekaan. Paikallishoitona voi käyttää yllämainittuja aineita. Kortisonipitoiset hyviä lievittämään samalla alueella olevaa kutinaa.

Karvaisilla koirilla voi tulla silmien valumisen ja rähmän tarttumisen  takia ihotulehdus  silmän alle. Kovettunut rähmä on syytä hautoa irti lämpimällä vedellä ja kuivata sen jälkeen iho varovasti painelemalla. Ei saa hangata. Ihotulehduksen hoitoon voi käyttää  2-3 kertaa päivässä ohuelti Canofitea, Sibicortia/Duocortia tai  Bacibact voidetta. Varotaan laittamasta voidetta silmään. Karvoja voi myös lyhentää leikkaamalla, mutta katso etteivät leikatut karvanpäät sojota silmään.

Myös lyhytkuonoisilla, poimunaamaisilla koirilla tulee herkästi hautomisen seurauksena ihotulehdus silmän alle. Niillä voidaan käyttää samoja voiteita. Ennaltaehkäisynä voidaan käyttää myös esim. MalAcetic Conditioneria tai pyyhkeitä päivittäin. Niitä saa eläinlääkäriasemilta.
Silmänalusihoa suojaamaan voi käyttää esim. valkovaseliinia, jolloin kosteus ei pääse ärsyttämään ihoa.
Myös perunajauhon hierominen kosteisiin karvoihin parin päivän välein voi auttaa kontrolloimaan kosteutta ja hajua joka muodostuu karvoihin. Karvat kammataan jauhon jälkeen tiheällä kammalla päivittäin. 

  

Myös Malezzesia sieni voi aihettaa ihotulehdusta. Hiivamainen haju, talimainen ihon pinta, paksuuntunut iho ,  karvattomuus. Joillain roduilla sitä esiintyy enemmän esim. westie, mäyräkoira, basset, englannin setteri

Sitä löytyy myös usein ulkokorvan tulehduksissa.  

 

4. Allergiat

Iho kutisee vaikka näyttää terveeltä, punoitusta  rapsuttelusta ja sekundaarisena ihotulehduksia. Hoidetaan ensin ihotulehdukset  ja katsotaan kutiseeko vielä.

 Pelkät toistuvat korvatulehdukset, vaikka kutinaa ei muuten juuri olisikaan, voivat olla allergian aiheuttamia.

 Loishäätö varmuuden vuoksi jos mitään epäilyä ulkoloisista, ennen kuin lähdetään pitkällisiin ruokavaliokokeiluihin tai lääkitykseen.

Atooppinen allergia

Yliherkkyysreaktio hengitetyille tai ihonläpi saaduille allergeeneille. Voi olla kausittaista esim. siitepölyt.

Alkaa yl. 6kk-6v. iän välillä.Tavallisimmin 1-3v.

Kutinaa , ihon punoitusta ja sekundaarisia iho- ja korvatulehduksia.

 

Ruoka-aine yliherkkyys

Voi alkaa missä iässä tahansa, myös ihan vastavieroitetulla pennulla.

Vanhemmalla koiralla yleensä ruoka-aine, jota on syönyt vuosia.

Ei kausittaisuutta.

Kutinaa ja iho- sekä korvatulehduksia.  Aika samanlaista kuin yllä atopiassa.

Ruuansulatuskanavan oireet 20-30%:lla  koirista.

Oireiden perusteella voi olla vaikea erottaa edellämainittuja.

 

Kosketusallergia (harvinainen)

Lääkeaineallergiat

 esim. korvatipalle, iho kuoriutuu ohuina liuskoina korvalehdistä.

 Hoidosta

 1) Ruoka-aineallergiat

Ruokavalio kokeilut, omatekoinen tai valmisruoka.

Ideana on syöttää koiralle ruoka-aineita, joita  se ei ole ennen syönyt. Tai joissain allergiaruuissa on allergiaa aiheuttavat  ruoka-aineet pilkottu  niin pieniksi etteivät enää aiheuta reaktioita (eivät toimi allergeeneina) esim. Hill´s z/d .

 Minimi aika  6 vkoa ennen kuin luovuttaa. Muista, että ei mitään muuta kuin allergia ruokaa, ei puruluita, leivän kantukoita, nameja jne. pilaavat kokeilun.

 

2) Atopia

Atooppisen allergian syitä voidaan tutkia verestä tai subkutaanitesteillä. Tuloksisssa voi olla vääriä positiivisia tai negatiivisia sekä  ristireagointia (eri hyönteiset). Luotettavuus riippuu käytetystä menetelmästä.

Allergeenejä on  kuitenkin useimmiten  vaikea välttää.

Vaihtoehtoisesti voidaan aloittaa lääkekokeilu oireiden perusteella.

  •  Rasvahappovalmisteet , kts. yllä,: aluksi 2-3 kertaisilla annoksilla; vähentävät tulehdusoireita (varsinkin kalaöljyt) ja laskevat kutinakynnystä. Jos käytät aluksi korkeampia annoksia, älä ota valmisteita joissa A- tai D-vitamiinia yliannostusvaaran takia.
  • Antihistamiinit (eivät toimi koiralla aina kovin hyvin, toimivat ilmeisesti  paremmin yhdistettynä kalaöljyihin ).  
  • Kortisonit  
  • Atopica (siklosporiini, kallis).

           Tai erilaisia  yhdistelmiä edellisistä.

 Aina tilanne  ei pysy kurissa kokonaan lääkitykselläkään, vaan ihotulehduksia ja korvatulehduksia tulee ajoittain tai kutina ei pysy täysin poissa. On erittäin haastaviakin tapauksia, joita ei saada kunnolla kuriin ollenkaan. Vaatii omistajalta paljon aikaa ja vaivaa säädellä lääkitystä ja hoitaa ihoa.

 

2. KOIRAN RIPULIN HOITO                                                 

Ripuli sattuu aivan varmasti jokaisen koiran kohdalle jossain vaiheessa. Ripuli on yleensä kiusallinen, mutta samalla usein suhteellisen vaaraton.  Ripulia aiheutuu usein myös ravinnon äkillisistä muutoksista.

Koiran ripulia voi hoitaa seuraavasti:

1. päivänä annetaan riisin keitinlientä sekä apteekista ilman reseptiä saatavia ripulilääkkeitä: Attapekt®/ Inupekt forte/Canikur (annetaan 1-4 pv).

Tai jos koira ei syö riisin keitinlientä, pidetään vain vettä tarjolla.

Lisäksi voidaan antaa mahalaukkua suojaamaan sukralfaattia ja varsinkin jos on myös oksentelua: Antepsin tai Alsucral 500mg <10kg ja 1000mg eli 1 g >10kg kahdesti pv:ssä. Antepsinia saa valmiina mikstuurana ja Alsucral tabletti voidaan sulattaa ruiskuun tarvittaessa.

2. päivänä riisiä liemineen ja hieman kanajauhelihaa kypsennettynä, sekä lisäksi koiran normaalia ruokaa vähän sekaan. Pieniä annoksia 3-4 kertaa /pv:ssä.

3. päivänä riisiä, kanaa, sekä lisäksi enemmän koiran normaalia ruokaa.

4. päivänä normaali ruokinta, jos ei enää ripulia

Mikäli ulosteessa on vähän löysyyttä, ei dieettiä välttämättä tarvita, vaan yleensä riittää kun lisätään Inupekt fortea tms. eläimen normaaliin ruokaan ja  pienennetään ruoka-annoksia. Voidaan lisätä ruokaan puolet riisiä. Puuroriisi keitetään hyvin vedessä n. 20 min.

Ripuloiva lemmikki on syytä viedä eläinlääkäriin, jos eläimellä on alilämpöä, kuumetta, veristä ulostusta, kipuja, kouristuksia tai jos häiriötila jatkuu yli kolme vuorokautta ilman, että on mennyt parempaan suuntaan.

Ripulointi vaatii myös eläinlääkärikäynnin jos lemmikki on pentu, ikääntynyt tai sillä on jokin krooninen sairaus.

 

3. PUNKKIEN JA MUIDENKIN ULKOLOISTEN HÄÄTÖ

- punkkien ehkäisya tarvitaan aikana jolloin päivälämpötila kohoaa n. 10  asteeseen

- punkit tarttuvat koiraan heinikosta ja ruohikosta

- levittävät borrelioosia ja aivokuumetta. Koira voi sairastua borrelioosiin. Mutta     lähinnä vaarana, että koira kuljetaa turkissaan punkkeja ihmisiin, jotka sairastuvat helpommin.

- lue aina pakkauksen ohjeet, niin tiedät saako koiraa pestä ja miten kauan kestää imeytyä

- tulee halvemmaksi jakaa isompia ampulleja useammalle pienelle koiralle. Annostelu on myös tarkempaa, kun voi laskea annoksen yksilöllisesti kilojen mukaan.

Eli  jaa ampullin ml määrä maksimi kilomäärällä (lukee pakkauksessa) ja kerro koirasi painolla niin saat suoraan anettavan ml määrän.

Tarvitset jakamiseen 1-2 ml ruiskun ja injektioneulan, jolla voit imeä ainetta ampullista.

Esim. ampulli 2 ml josta tulee 20-40 kg koiralle. 2ml /40kg x 15 kg (koiran paino) = 0,75 ml, voi pyöristää ylöspäin 0,8 -0,9 ml.

 

 

Ilman reseptiä saatavat punkkilääkkeet

 

Frontline   

- fiproniili

- suihke ja ampulli

- tehoaa myös täihin, kirppuihin, hilsepunkkiin, väiveeseen

- ei ehkä niin tehokas estämään punkkien tarttumista kuin permetriiniä sis. valmisteet

- voidaan käyttää kantavilla ja imettävillä

- jos punkkeja runsaasti voi ampullin lisäksi käsin levittää hieman suihkepullosta päähän ja tassuihin. Punkit kuolevat jo koskettaessaan ainetta                          

- yli 8 vkoisille,  annostelu painon mukaan ampullista tai suihkeena

- KÄY  MYÖS  KISSALLE

 

Exspot       - permetriini

                 - tehoaa myös täihin, kirppuihin, hilsepunkkiin, väiveeseen, vaikuttaa karkoittavasti myös hyttysiin

                 - yli 2 vkoisille ja yli 5 kiloisille

 

Bayvantic  

- permetriini + imidaklopridi

- tehoaa myös täihin, kirpuihin, hilsepunkkiin, väiveeseen, vaikuttaa karkoittavasti myös hyttysiin

- voidaan käyttää myös kantaville ja imettäville

- yli 7 vkoisille ja yli 1,5 kiloisille

- Bayvantic on vasta tänä keväänä muuttunut reseptivapaaksi. Kannattaa huomata, että sae sis. permetriiniä, kuten Exspot. Eli jos koira on saanut yliherkkyysreaktioita Exspotista, ei Bayvanticia kannattane sillä kokeilla.

Pro Meris duo  - on internetissä kiertävien kertomusten mukaan ilmeisesti aiheuttanut vakavia sivuoireita.  Ennen kuin saa lisää tietoa, en käyttäisi. Aineen pitäisi kuitenkin olla hyvin testattu ennen kuin se on tullut myyntiin.

 

 

Reseptilääkkeet

 

Stronghold ja Advocate

- tehoavat kirppuun, täihin, väiveeseen ja hilsepunkkiin sekä myös nenäpunkkiin,korvapunkkiin kapiin ja sydänmatoon sekä suolinkaisiin.

- Stronghold tehoaa ruskeaan koiranpunkkiin, Rhipicephalus sanguineus ja amerikkalaiseen koiran punkkiin, Dermacentor variabilis

(Veterinary Parasitology Volume 91, Issues 3-4, 23 July )

- Suomessa esiintyvään puutiaiseen, punkkiin,  Ixodes ricinus ,Stronghold tehosi tutkimuksessa seuraavasti:

Tappoi 10-30% punkeista, ja karkoitti 0-10 %.

Permetriiniä sis. valmiste vastaavasti tappoi 90-99% ja karkoitti 60-80%

(Vet Ther  2002 Spring;3(1):64-71,  http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12050829)

- KÄYVÄT MYÖS KISSOILLE

 

Prac-tic    

- pyriproli
- tehoaa myösn kirpppuihin ja luultavimmin muihinkin ulkoloisiin kuten yllä
- yli 2 kg ja yli 8 vkoiset

 

 

 

 

 

4.KOIRAN RUOKINNASTA, VARSINKIN KASVUVAIHEESSA

 

Kiinnostukseni kasvavan koiran ruokintaan lähti kuulemistani erilaisista käsityksistä siitä ,mitä kasvavalle koiralle pitäisi syöttää ja mitkä vaikutukset minkälaisellakin ruualla on kasvuun ja mahdollisten kasvuhäiriöiden kehittymiseen. Joistakin ruuista puhutaan liian "vahvoina". Mitä sillä tarkoitetaan.

 Olen yrittänyt hakea mahdollisimman uusia artikkeleita ruokintaan liittyvistä asioista eli saada tämän hetkiset ruokintasuositukset paperille. En ole hakenut kaikkien kokeellisten tutkimusten alkuperäisiä artikkeleita, lähinnä vain niiden yhteenvedot ( useimmat 80- 90-luvuilta), koska niiden hankkiminen  kokonaisena  ei onnistunut kovin helposti, mutta uusimmissa kirjoituksissa nojataan määrättyihin tutkimuksiin, jotka vielä toistaiseksi ovat vailla niitä kumoavaa uutta kokeellista tietoa.

 Suurin osa ruokintaa käsittelevistä tutkimuksista ja kirjoituksista käsittelee kasvavaa, suurirotusta tai jättiläisrotuista koiraa, joiden kasvuvauhti ja raskastekoisuus altistavat ne kasvuhäiriöille, varsinkin jos ruokinnassa ei noudateta tiettyjä ohjeita.Pienirotuisten koirien kasvuhäiriöitä ja kasvuajan ruokintaa ei juurikaan tutkita, mutta pienempirotuisia koiria on ollut vertailevissa tutkimuksissa suurten rotujen rinnalla, esim. kääpiövillakoira, beagle.

 Useimmat kasvuhäiriöt ovat sekä perintötekijöiden, että ympäristötekijöiden sekoitus, ja näiden osuus eri häiriöissä vaihtelee ja on jatkuvan tutkimuksen aiheena.

Kasvuhäiriöille altistavia tekijöitä ovat  mm.suuri koko , rotu, sukupuoli, nopea kasvu, virheellinen ruokinta (tärkeimpinä ruuan kalsim, energiamäärä sekä  D-vitamiini), lihavuus, liiallinen rasitus kasvuiässä.

Proteiini

Proteiinien tehtävät elimistössä ovat moninaiset.  Ne mm.  muodostavat kasvuaikana uusia kudoksia ja niitä tarvitaan kudosten uusiutumiseen kaikenikäisillä ,niistä valmistetaan  entsyymeitä ja hormoneja sekä käytetään ravintoaineiden kuljettamiseen.

Kasvava koira tarvitsee paljon enemmän proteiineja kuin aikuinen koira nimenomaan uusien kudoksien rakennusaineiksi.

Proteiinien tarve kasvavalla koiralla ja kasvuhäiriöiden mahdollisena aiheuttajana on ollut väittelyn aiheena ja monien  tutkimusten kohteena jo 80-luvulta.

Tutkimuksissa  ei ole todettu ylimääräisen proteiinin  vaikuttavan negatiivisesti kasvavien koirien luuston kehittymiseen  tai kalsiumin  metaboliaan. Luuston mittauksissa ei todettu eroja luiden pituuksissa eri ryhmien välillä.Sen sijaan proteiinien liian vähäisellä saannilla on todettu olevan  kasvua haittaavia vaikutuksia. Ruokintakokeissa 31,6% kuiva-aineesta proteiinia (vastaa n. 28,4% syötettynä) sisältävän ruuan ei todettu aiheuttavan ongelmia Tanskandoggin pentujen kasvulle.

 

Kuivaruuissa proteiinitaso ilmoitetaan % kuiva-aineesta, mikä ei ilmaise sen sulavuutta ja laatua, eli sen hyödyllisyyttä koiralle. Huonolaatuinen proteiini( meat or chicken-by-products esim. kanan jalat ja nokat, keuhkot, jänteet) kasvattaa proteiini%,  mutta ei hyödytä koiraa. Parempi tapa ilmaista proteiinin tuottama hyöty ja verrata eri tuotteita keskenään olisi  ilmaista sen osuus tuotteen metaboloituvasta energiasta (ME).

Koirien  ruuassa  proteiinien , rasvan ja hiilihydraattien sulavuus ovat n.  80%, 90% ja 85%, ja  15-20% korkeammat  laadukkaissa valmisruuissa.

 Varsinkin suuri rotuisten koirien ruokinnassa rasvan tuoman energian  on oltava tasapainossa proteiinien tuottaman energian kanssa, jotta ei saada koiraa lihavaksi ennen kuin proteiinien sekä vitamiinien ja mineraalien tarve on tyydytetty.

Pieni rotuisten koirien ruuassa yleensä on melko korkea energia ja proteiinipitoisuus, sekä korkeampi kalsiumin määrä, koska päivittäinen ruuan määrä on melkoisen pieni.

 

Energia

Kasvava pentu  tarvitsee energiaa n. kaksi  kertaa enemmän kuin aikuinen koira .Energian tarve vaihtelee kasvuvaiheen mukaan, laskien vähitellen koiran saavuttaessa aikuisuuden.

Eniten energiaa on grammaa kohti rasvassa, jonka määrä on tavallisissa kasvuruuissa n. 15-18% välillä kuiva-aineesta. Mitä pienemmän koirarodun ruuasta on kyse, sitä korkeampi on yleensä rasvaprosentti.

Liiallinen energia johtaa nopeaan kasvuun ja varastoituu rasvaksi. Nopean kasvun tuloksena luiden tiiviys heikkenee, niiden tuki nivelrustolle vähenee ja kasvavan painon rasitus nivelille ja luustolle  voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä.

Pennun lopullinen aikuinen koko on pääosin perimän määrittelemä eikä koiraa liikaa syöttämällä saada isoja aikuisia.. Liiallinen energian saanti vain nopeuttaa kasvua, lihottaa  ja altistaa  isokokoiset koirat kasvuhäiriöille.

Pennun ruokinta on mitoittettava niin, että rasvaa ei varastoidu vartaloon . Ruokapussien kyljissä oleva grammamäärä on vain suuntaa antava eikä tarkoita sitä, että tämä määrä on syötettävä päivittäin. Pentu on yksilö, jonka aineenvaihdunta ja päivittäisen  määrä vaihtelevat.

Kotioloissa sopiva ruokamäärä on arvioitavissa esim. kylkiluiden päälle kertyvää rasvaa tunnustelemalla. Ihon alla ei saa olla ylimääräistä "pehmustetta" ja lonkkakyhmyjen sekä selkärangan on tunnuttava. Mieluummin pentu pidetään liian hoikkana kuin yhtään liian lihavana.. Riittävästi energiaa saava pentu on  vilkas ja leikkisä ,sekä kasvaa tasaista tahtia.

 

Kalsium ja fosfori

 Yli 99% elimistön kalkista on varastoituneena luustoon  stabiilina tai labiilina (voidaan saada nopeasti käyttöön) muotona, ja vain pieni prosentti on kierrossa biologisesti aktiivisena ionisoituneena muotona. Fosforista on luustossa varastoituneena n. 60% ja sillä on tärkeä tehtävä kalsiumin suolojen muodostamisessa ja siten vastamuodostuneen ruston mineralisoitumisessa.

 Kalsiumin ja fosforin saantia ja  niiden suhdetta  kasvavalla, suurikokoisella koiralla on tutkittu ehkä kaikkein eniten. Tutkimuksissa on myös vertailtu suuri ja pieni rotuisten koirien kalsiumin imeytymistä, sen vaikutusta  luustoon  ja erilaisiin kasvuhormoneihin.

Suurikokoisten koirien on todettu olevan herkempiä saamaan häiriöitä luuston kehitykseen liiallisen kalsiumin takia kuin pieni rotuisten koirien.

Uusimmat tutkimukset ovat tukeneet jo ensimmäisessä kokeellisessa tutkimuksessa saatua tulosta kalsiumin liiallisen saannin haitallisesta vaikutuksesta luustolle.

Kalsiumin  ja fosforin suhde ja määrä on tärkeintä olla optimaalinen alle 6 kk:n ikäisellä pennulla, jonka hormonaalinen säätely ei vielä pysty vaikuttamaan kyseisten mineraalien imeytymiseen tai erittymiseen.

 

Vitamiinit

 D-vitamiinia tarvitaan mm.  kalsiumin imeytymisen säätelyyn.  Se on koiralla välttämätön vitamiini, koska koiran iho ei pysty tuottamaan riittävästi D-vitamiinia auringon valon vaikutuksesta, johtuen sen  D-vitamiinin esiasteiden vähäisyydestä ihossa

Tanskandogilla ja kääpiövillakoiralla tehdyssä tutkimuksessa todettiin muutos kalsiumin imeytymisessä ja D-vitamiinin metaboliassa  tanskandogilla , kun molemmille syötettiin 100 kertaa tarvetta korkeampaa D-vitamiini annosta. Seurauksena oli myös selviä ruston luutumisen häiriöitä.

Eli  suurten ja pienten rotujen D-vitamiinin metaboliassa on eroja jotka voivat altistaa suuremman koiran herkemmin kasvuhäiriöille.

Tavallisissa koiran ruuissa ei tällaisia vitamiinimääriä ole, mutta analysoitaessa ruokia, saatiin 4-13 kertaisia D-vitamiini annoksia verrattuna suosituksiin. Saanti suositus voi ylittyä myös silloin kun omistaja  lisää esim.  kalanmaksaöljyä koiransa ruokaan . Kalanmaksaöljy sisältää rasvaliukoisia vitamiineja A ja D, toisin kuin useimmat kalaöljyvalmisteet (omega-3 tuotteet , esim. Salmopet). Katso ettei antamassasi öljyssä ole A tai D-vitamiinia.

Ihon tai karvapeitteen kuivuuteen paras vaikutus saadaan kala- ja kasviöljyjä sisältävillä öljyvalmisteilla, jotka sisältävät linolihappoa ja gammalinoleenihappoa (GLA) esim. Viacutan plus, Eforion forte. Muitakin on, mutta jotkut niistäkin sisältävät A ja D-vitamiinia. Silloin annostelussa on noudatettava annostusohjeita tarkasti. Näitä joissa em. vitamiineja ei ole, voi tarvittessa käyttää 2-3 kertaisia annoksia jos iho on kovin kuiva ja kutiseva tai koiralla on atooppinen iho, jonka kutinan hoitoon käytetään kortisonia. Kortisoniannosta saadaan joskus pienenettyä näiden rasvahappojen käytöllä.

 

Tärkeää kasvavan koiran ruuassa ovat eri osien suhteet. Liiallinen rasvan osuus energiasta suhteessa proteiineihin aiheuttaa  liiallista energian saantia ennen kuin proteiinitarve on tyydytetty.  Tai  toisin ilmaistuna ,jos liian rasvaista ruokaa syötetään  niin, että koiran paino pysyy normaalina, voi ravinnosta puuttua proteiineja, kalkkia ja vitamiineja, joita tarvittaisiin normaaliin kasvuun.

 Pienirotuisten koirien penturuuat ovat proteiini- ja energiapitoisempia kuin suurirotuisten, koska pieneen mahaan ei mahdu suuria määriä ruokaa.

Usein pienet koirat ovat huonompia syömään varsinkin kuivamuonia kuin suurempi rotuiset, joten ruokiin monesti lisätään jotain extraa, esim.vähän lihaa, maksalaatikkoa tai raejuustoa. Kohtuu määrinä ja makua lisäämään laitettuna niistä ei pienelle  koiralle haittaa ole. Jos jotain välttäisin kasvuvaiheessa niin liiallista kalkkia  eli runsasta maitovalmisteiden käyttöä (hapanmaitotuotteet, juustot jne.) tai erillisiä kalkkivalmisteita.Eli älä kostuta koiran kuivamuonaa esim. piimällä.

Tosin pienirotuisten, kasvuvaiheessa olevien koirien ruokintaa ei juurikaan tutkita, mistä voisi päätellä ettei se ole  kovin suuri ongelma koiran normaalin kehityksen kannalta. Varsinaisia kasvuhäiriöitäkään ei kääpiökoirilla juuri käsitellä.

 

Ihan yhteenvetona

- älä lihota pentua, kylkiluut pitää tuntua

- älä rasita kasvavaa koiraa liikaa , järki käteen. Pentu ei ole vielä juoksulenkkikaveri.

-  älä lisää valmisruokaan vitamiineja tai kalkkia (tai maitotuotteita)

Ruokintaperäiset kasvuhäiriöt eivät ole ongelma pienirotuisella koiralla. Pieni koira kasvaa suhteessa vähän ja lyhyen aikaa, ja on vaikea "ehtiä" pilaamaan sen kasvua ruokinnalla.

Hyvä laatuinen kuivaruoka, höystettynä kohtuullisella määrällä muuta ruokaa tai monipuolinen kotiruoka (vaikka se Yrjölänpuuron tyyppinen seos) tai näiden yhdistelmä  takaa normaalin kasvun.

 

LISÄYS,  SUUREMPI ROTUISEN KOIRAN RUOKINTA:

1)  Käytä laadukasta ,suuri rotuisen koiran pennulle tarkoitettua kuivaruokaa ja sen lisäksi vain vettä.

2) Pidä koira hoikkana

3) Älä rasita liikaa kasvuvaiheessa. Suuri paino rasittaa kehittyviä niveliä ja kasvulinjoja eri lailla kuin pienellä koiralla.

 

Lähteitä ja lisätietoa asiasta:

D.C. Richardson, P.W. Toll: Relationship of nutrition to developmental skeletal disease in Young Dogs  , Vet.Clinical Nutrition , vol.4, 1997

D.P. Carey, A.J. Lepine: Growing Pains, Succesfully raising the large breed puppy, IAMS Symposium 2003

Åke Hedhammar: Preventive Measures in canine orthopedic medicine, WSAVA 2003

 Hazewinkel, Meij, Theyse: Asyncronous growth of the radius and ulna in the dog, North American Veterinary Conference 1998

 Dobenecker: Influence of calcium and phosphorus intake on the apparent digestibility of these minerals in growing dogs, Waltham Symposium 2002

 Tryfonidou, Holl, Vastenburg, jne: Hormonal regulation of calcium homeostasis in two breeds of dogs during growth at different rates, J.AQnim.Sci. 2003

 Hazewinkel : Consequences of nutrition on skeletal development in puppies, Iams  Clinical Nutrition Symposium 2005

 

 

5. Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno

Polvilumpio eli patella sijaitsee reisiluun (femur) päässä olevassa telaurassa . Se on kiinnittynyt reisilihakseen jänteen avulla ja on itseasiassa jänteeseen muodostunut luutuma. Alaosastaan jänne kiinnittyy  sääriluun (tibia) kyhmyyn. Polvilumpio liikkuu urassa jalkaa ojenettaessa ja koukistettaessa. Se myös suojaa polviniveltä.

Patellaluksaatio on tyypillinen pienirotuisten koirien yleensä perinnöllinen sairaus. Patella liikkuu tavallisimmin sisällepäin eli mediaalisesti reisiluun pään nivelnastan yli. Edestakainen liike  voi vaurioittaa polvilumpion nivelen puoleista pintaa  samoin kuin reisiluun nivelnastan pintaa.

Luksaation syyt ovat moninaiset ja liittyvät reisiluun, sääriluun, jänteiden  ja lihasten rakenteeseen sekä asentoihin polvinivelessä ja sen ympärillä.

 

Patellaluksaation aste ilmaistaan yleensä numeroilla 0-4, nollan ilmaistessa normaalia polvea.

3-4 asteen luksaatiot voivat olla tunnettavissa jo pikkupennulla ennen luovutusikää. Silloin myös pennun jalkojen asento ja liikkuminen ovat yleensä poikkeavia.

Vastasyntyneen pennun vaikea-asteisia,  pysyviä luksaatioita on yritetty hoitaa, tai paremminkin estää pahemmat muutokset, "jumppaamalla" takajalkoja . Pentujen takajalkoja  passiivisesti ojennettiin ja koukistettiin  ja näin vahvistettiin lihaksia sekä säilytettiin nivelten liikeradat  (Nagaoka 2003).

Lievempiasteiset luksaatiot ovat varmimmin diagnosoitavissa kasvun edetessä ja parhaiten  vuoden iän jälkeen .Tosin 2-3 asteisten liikkuminen on voinut jo koko iän olla hieman normaalista poikkeavaa, ainakin ajoittain.

Oireet eli ontuminen tai kolmella jalalla hyppiminen voivat ilmetä vasta myöhemmällä iällä.

 

Seuraavassa asteikko pääpiirteissään:

 

Aste 1

  • On vain tutkimuksessa esille tulevaa, ei oireita liikkuessa.
  • Patella voidaan käsin manipuloimalla saada siirtymään reisiluun pään nivelnastan yli eli pois telaurasta. Se palaa kuitenkin takaisin kun ote irroitetaan.
  • Tästä myös erilainen tulkinta, jolloin riittää että lumpio siirtyy nivelnastan päälle.

 

Aste 2

  • Patella luksoituu polven koukistuessa  tai kiertyessä ja palautuu ojennuksessa tai käsin manipuloitaessa.  
  • Ajoittaista ontumista  tai kolmella jalalla hyppimistä       .
  • Kuluttaa liikkuessaan nivelpintaa ja  voi myöhemmässä vaiheessa "ritistä" (krepitoida") kun lumpiota liikutetaan.
  • Varaa jalalle hyvinkin, mutta polvi ei ehkä ojennu täysin.
  • Voi muuttua aste 3:ksi.

 

Aste 3

  • Patella on pysyvästi pois paikoiltaan. Se voidaan käsin palauttaa paikoilleen, mutta ei pysy.

         

Aste  4

  • Patella on jatkuvasti luksoitunut, eikä sitä saa käsin paikoilleen.        

 

Asteissa 3-4 koira käyttää jalkaa, mutta se voi olla  puolittain koukistuneessa asennossa. Ontuminen ei   ole niin selkeää kuin aste 2:ssa. Hyppääminen  ylöspäin tai rappujen kiipeäminen voi olla vaikeaa.

Kaikissa asteissa voi olla täysin oireettoman oloisiakin koiria.

Lievien oireiden muuttuminen  yhtäkkiä pahemmiksi, voi viitata ristisiteen vaurioitumiseen ja kannattaa aina tutkituttaa. Ristiside vaurio pitää korjata, jotta polviniveleen ei muodostu nivelrikkoa.

 

Leikkaustarpeen arvioiminen on vaikeaa ja leikkaustarve jakaa mielipiteitä ortopedien  kesken. Aiheuttaako luksaatio kipua on tietenkin tärkein asia arvioitaessa leikkaustarvetta. Kivun arvioiminen on koiralla kuitenkin aina vaikeaa. Koira voi kärsiä jonkin asteisesta kroonisesta  kivusta ilman, että omistaja kiinnittää asiaan huomiota tai osaa sitä epäillä.

Tai rajoittaako luksaatio miten paljon koiran normaalia elämää ja liikkumista sekä koiran ja omistajansa yhteisiä harrastuksia.

Aiheuttaako liikkuva patella ajan kuluessa nivelnastaan kulumaa ja nivelrikkoa, ja sitä kautta kipua koiran liikkuessa.

Leikkausten tulokset  eivät ole koirilla myöskään  olleet erinomaisia, vain 50-75%:lla  toimintakyky on täysin palautunut  (Janssens jne.2006). Tähän vaikuttaa suuresti koiran paino ja muu polven rakenne yleensä. Eli mikä luksaation aiheuttaa. Mutta jos kipu kuitenkin on poissa tai vähäisempää ja tulevat rustomuutokset voidaan välttää, puoltaako leikkaus silloin paikkaansa.

Em. seikkojen takia on sitä tärkeämpää, että jalostukseen käytetään vain terve polvisia koiria.

Leikkausmenetelmiä on monia ja sen valintaan vaikuttaa polven ja sitä ympäröivien rakenteiden muutokset, jotka ovat syntyneet luksaation takia tai jotka ovat sen aiheuttaneet.

 

 

Lähteet ja lisätietoja:

Beale, B.: Standards of care of patellar luxation,  NAVC 8.-12.1.2005, Orlando

Janssen, L jne.: Patellar erosion in congenital medial patellar luxation in the dog, ESVOT Congress  7.-10.9.2006, Munich

Matis, U.: Patellar luxation: What to do when, SEVC Proceedings 2007

Nagaoka, K.: Treatment of severe patellar luxation in puppies, WSAVA 2003, Bangkok

Palmer, Ross H.: Medial patellar luxtion, European Veterinary Conference 2007

OFA (Ortopedic Foundation of America): Patellar Luxation

6. Kennelyskä

Tavallisimmat syyt koiran yskimiseen ovat trakea kollapsi (henkitorvi painuu kasaan),  krooninen bronkiitti (krooninen, ei-bakteeriperäinen tulehdus keuhkoputkissa), sydämen vajaatoim inta sydänläpän rappeutumisen seurauksena  sekä hengitysteiden akuutit  infektiot (bakteerit, virukset).

 

Keuhkoputken kollapsi on pienirotuisten koirien sairaus, jossa henkitorvi ajoittain litistyy ja

aiheuttaa yskimistä  sekä  vaikeitakin hengenahdistuskohtauksia. Tyypillisiä rotuja ovat yorkshiren terrieri, villakoira, chihuahua ja pomeranian.  Sairaus johtuu keuhkoputken rustorakenteen rappeutumisesta ja sen epäillään olevan perinnöllinen tietyissä roduissa.

 

Krooninen bronkiitti (keuhkoputken tulehdus) on ehkä tyypillisimmillään  vanhemman koiran (>8v.) yskä, joka alkaa vähitellen ja johtaa yskimiseen koiran innostuessa tai keuhkoputkea painettaessa. Myös rasituksen sieto vähenee.  Kyseessä ei ole bakteerien tai virusten aiheuttama infektio  vaan krooninen inflammaatio, jossa  keuhkoputkien seinämät paksuuntuvat  vähitellen ja limaneritys lisäntyy. Sen  aiheuttaja jää usein epäselväksi, mutta  ympäristön saasteet (tupakan savu, hiukkaset), voivat selittää osan sairastumisista samoin allergiset tekijät.  Lääkitystä käytetään, jos yskä häiritsee normaalia elämää.

 

Sydämen vajaatoiminta joka aiheutuu sydämen läppien rappeutumisesta (vasemmanpuoleinen eteis-kammioläppä) on myös tavallisimmin pienen, vanhenevan koiran sairaus. Esim. Cavalier kingcharlesinspanielilla se on perinnöllinen ja aiheuttaa ensin sydämestä kuultavan sivuäänen ja vuosien kuluessa sydämen vajaatoiminnan. Nestettä kertyy kauhkoihin ja se aiheuttaa yskän.

 

Edellä mainittujen syiden aiheuttamat yskät ovat yleensä vähitellen alkavia ja  jatkuvaa lääkitystä vaativia, kroonisia sairauksia.

 Eri virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa ylempien ja/tai alempien hengitysteiden infektioita  sekä yksinään että yhdessä.

 

Kennelyskästä voisi käyttää nimikettä tarttuva yskä , jossa yskimistä aiheuttaa tulehdus  nielussa, kurkunpäässä  ja/tai keuhkoputkissa. Oireet alkavat yleensä akuutisti.

Aiheuttajina on monia eri viruksia ( adenovirukset  CAV-1,CAV-2,  parainfluenssavirus CPI  sekä herpesvirus) ja bakteeereita . Tartunta tapahtuu yleensä suorassa kontaktissa sairastuneen koiran kanssa tai harvemmin esim. ihmisten käsien, häkkien ja ruokakuppien välityksellä.

CAV-2 ja CPI voivat vaurioittaa hengitysteiden epiteeliä ja siten edesauttaa erilaisten bakteerien ja mykoplasmojen aiheuttamia sekundäärisiä infektioita.

Tavallisin bakteeri on Bordetella bronchiseptica, joka voi myös yksinään aiheuttaa hengitystietulehduksia. Muita bakteereita voivat olla streptokokit, pasteurellat , Pseudomonas ja kolibakteerit.

Itämisaika on yleensä 5-14 päivää. Oireet vaihtelevat hengitystievaurioiden vakavuuden mukaan.

Lievimmässä muodossa  oireena on erilaista yskimistä (kuivaa, kosteaa ja hakkaavaa) sekä  sitä seuraavaa kakomista ja yökkäämistä., jossa ylös nousee jonkin verran limaa.

Innostuminen, liikunta sekä nielun ja keuhkoputken koskettaminen aiheuttaa yskänkohtauksia.

Muuten koira vaikuttaa olevan normaali ja ruokahalu on tallella.

Vakavammassa muodossa  ilmenee kuumetta, ruokahaluttomuutta, väsymystä , sierain vuotoa ja rasituksen sieto laskee selvästi. Yskä muuttuu kosteammaksi ja yskiminen tuo  enemmän limaa ulos.

Diagnoosi tehdään yleensä pelkkien oireiden perusteella. Vakavimmissa tapauksissa voivat veren tulehdussolut olla kohollaan ja keuhkoröntgenissä nähtävissä tulehdusmuutoksia. Lievemmissä tapauksissa ei näissä ole muutoksia.

Yleensä sairaus ei vaadi hoitoa vaan yskä loppuu 5-10 päivän sisällä, mutta voi joskus jatkua 2-3 viikkoa.

Sairastunut koira on syytä pitää levossa.

Yskänärsytystä poistavaa lääkitystä käytetään tarvittaessa. Tehokkaimmat lääkkeet vaativat reseptin ja ovat yleensä keskushermostoon vaikuttavia.  Voi myös kokeilla  apteekista saatavaa dekstrometorfaania, esim. Resilar 1-2  mg/kg  2 kertaa päivässä eli 1,5 - 3 ml / 5kg koira.  Sen teho koiran yskimisen vähentämisessä  on kuitenkin vaihteleva.

Yskää ei saa toisaalta liikaakaan estää, koska se poistaa limaa ja bakteereita hengitysteistä.

Joskus liman ohentamiseen käytetään  bromheksiiniä (Bisolvon tabl. 8 mg), annoksella 2-2,5 mg/kg kahdesti päivässä eli 1-1,5 tabl. /5 kg koira. Sen limaa ohentava vaikutus on parhaimmillaan vasta 3pv:n kuluttua lääkkeen annostelun alkamisesta  eikä  limaa ohentavien lääkkeiden hyödystä kennelyskässä ole näyttöä.

Tukihoitona voidaan käyttää höyrytystä esim. häkin  viereen asetettava höyryävä vesi ja lakana päälle tai saunaa, jossa on alhainen lämpö, n. 10-15 min. pari kertaa päivässä.

Jos kurkku on kovin kipeä ja on korkea kuume, kannattanee koiralle antaa tulehduskipulääkettä, Rimadyl, Metacam, jne. Koirille tarkoitetut ovat reseptilääkkeitä. Ihmisille tarkoitetuista valmisteista voi kokeilla ketoprofeenia 0,5-1 mg/kg/vrk tai Disperin 10mg/kg kahdesti vrk:ssa. Niitä ei suositella omatoimisesti käytettäväksi yli 3 pv. Voivat aiheuttaa mahan ärsytystä ja oksentelua, kuten muutkin tulehduskipulääkkeet.

Riittävästä veden saannista on huolehdittava. Jos juominen aiheuttaa yskänkohtauksen voi koira jättää kokonaan juomatta. Silloin on hyvä juottaa koiralle vaikka ruiskulla 10-20 ml vettä useita kertoja päivässä. Veden juonti ohentaa myös limaa.

Vakavimmissa tapauksissa, kun koiran yleiskunto heikkenee tai tulee kuumetta ja epäillään lisäoireiden johtuvan bakteeritulehduksesta,voidaan joutua käyttämään antibiootteja. Viruksiinhan antibiootit eivät tehoa.

Jos kyseessä on pentu (< 6kk), vanha koira tai koira, jolla on joku perussairaus (sydänvika, krooninen bronkiitti), kannattanee turvautua antibiootteihin herkemmin. Myös keuhkoputkia  laajentava lääkitys on joskus tarpeen.

Sairastuneet koirat  on syytä pitää erossa muista koirista parin viikon ajan sairastumisen jälkeen tai pidempään jos oireet jatkuvat.

Kloorheksidiinia, hypokloriittia tai Virkon-S jauhetta voidaan käyttää ympäristön ja tavaroiden desinfiointiin tarvittaessa.

Rokotuksella voidaan yrittää ehkäistä tai lieventää kennelyskän oireita. Suomessa nelosrokotteessa ( Nobivac DHPPi tai Duramune DAPPi) on mukana parainfluenssavirus ja CAV-2.

Bordetella bronchiseptica yhdistettynä parainfluenssavirukseen on Nobivac KC nenärokotteessa.

Erillisenä rokotteena on saatavilla parainfluenssaa vastaan Nobivac Pi.

Parainfluenssarokote täytyy uusia vuosittain.

Nahan alle laitettavalla parainfluenssarokotteella  on harvoin sivuvaikutuksia, mutta nenään laitettavan rokotteen jälkeen voi  ilmetä  yskää ja /tai sierainvuotoa 2-5 pv:n ajan, joskus pidempäänkin.

Kannattanee kysyä omalta eläinlääkäriltä mitä rokoteyhdistelmiä juuri omalla koiralla kannattaa käyttää (koti vs. näyttelykoira, ulkomaan matkat jne.)

 

 

7. Koiran lääkekaappi

1. Allergiset reaktiot

 

Erilaiset ympäristön allergeenit, lääkkeet,  pistävät hyönteiset jne. voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Oireina ovat useimmiten turvotukset pään alueella  (silmäluomet, kuono, korvat jne.) sekä alueiden voimakas kutina. Urtikariassa  paukamia nousee iholle laajoillakin alueilla. Myös oksentelua voi esiintyä. Jos koira on hyvin väsynyt, veltto tai hengitys tuntuu vaikeutuneen, on hakeuduttava eläinlääkäriin välittömästi.

Usein jos kyseessä ei ole selvä hyönteisen pisto, voi allergisen reaktion  aiheuttanut allergeeni jäädä selvittämättä. Epäiltäessä lääkettä reaktion aiheuttajaksi, on lääkitys keskeytettävä ja otettava yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai päivystykseen, jos lääke on välttämätön koiran sairauden kannalta.

Lievemmissä tapauksissa voidaan koittaa vähentää turvotusta ja kutinaa kortisonilääkkeiden avulla. Ilman reseptiä on saatavilla  apteekista Kyypakkaus ,Ampikyy, hydrokortisoni 50 mg tai Käärmepakkaus  deksametasoni 1,5 mg.  Kortisoneja annostelllan yleensä melko suuria annoksia kun kyseessä on allerginen reaktio johon liittyy voimakasta turvotusta. Hydrokortisonin annos on 2,5-10mg/kg ja deksametasonin 0,5- 2 mg/kg.  Lääkkeiden korkein pitoisuus veressä saavutetaan 1-2 tunnin kuluttua eli jos olet antanut maksimiannosta pienemmän annoksen voit antaa lääkettä lisää, jos turvotus ei ole lähtenyt laskemaan tai kutina vähenemään.

Kortisonien annostelu näin kertaluonteisesti ei yleensä aiheuta minkäänlaisia sivuvaikutuksia koiralle. Josku turvotus palaa useammankin tunnin jälkeen, voit silloin toistaa annoksen.

 

Käärmeenpureman aiheuttama reaktio rippuu myrkyn määrästä elimistöstä, koiran koosta ja yleisestä terveydestä sekä pureman paikasta. Koiran ei saa antaa itse liikkua vaan sitä on kannettava. Yliopistollisen eläinsairaalan tehohoitoyksikön eläinlääkäreiden  mukaan koiralle ei saa antaa kortisonia tai tulehduskipulääkkeitä, koska ne rasittavat jo muutenkin kuormitettuja munuaisia entisestään. Ainoastaan silloin jos käärmeenpureman voidaan epäillä voivan aiheuttaa henkeäuhkaavan turvotuksen kaulan tai nielun alueelle on niitä syytä käyttää. Tabletin voi liottaa veteen ja ruiskuttaa suuhun.

 Ampiaisen  pistot eivät yleensä vaadi mitään lääkitystä, ellei koiralle ole kehittynyt niiden  myrkyille yliherkkyyttä tai pistoja on monia. Kipua lievittämään voi käyttää kylmäpakkausta tai kortisonivoidetta- tai liuosta. Tarvittaessa  hoitona on kortisonitabletit tai vaikeimmissa tapauksissa hakeutuminen eläinlääkärin hoitoon (velttous, vaaleat limakalvot, raju oksentelu jne.).

 2. Kipu

 Tavallisimmin kipulääkkeitä käytetään koiralla raajojen ja selän kiputiloissa sekä puremien ja törmäysten aiheuttamien ruhjeiden yhteydessä. Koiralle voidaan antaa mm. seuraavia ihmisten apteekista saatavia tulehduskipulääkkeitä:

Ketoprofeeni 0,5-1 mg/kg/vrk ,  asetosalisyylihappo (Disperin) 10-20 mg/kg 2 kertaa vrk:ssa. Käyttöä omatoimisesti suositellaan maksimissaan kolmen - viiden päivän ajaksi.

Kaikki tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa vatsan ärsytystä ja oksentelua, mutta eivät yleensä lyhytaikaisessa käytössä.


 3. Ripuli

 Ripuli on melko tavallinen koirien vaiva, joka voidaan hoitaa kotona . Jos koira  kuitenkin on  kuumeinen, ruokahaluton,  selvästi kivulias tai  ripuli on veristä ,  kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Samoin silloin kun  on kyse pienestä pennusta tai jotain kroonista sairautta sairastavasta eläimestä.

Ripuli hellittää yleensä vuorokauden sisällä itsekseenkin. Voidaan pitää vuorokauden paasto tai tarjota koiralle hyvin vedessä keitettyä puuroriisiä esim. seillä, kanalla tai laihalla jauhelihalla höystettynä. Pienempiä annoksia useamman kerran päivässä.

Lisänä voidaan käyttää apteekista saatavia ripulilääkkeitä Attapekt, Canikur pro tai Inupekt forte. Pakkauksissa yleensä on ohjeet vuorokauden hoitoa varten, mutta niitä voidaan käyttää  useampiakin päiviä , jos koiran kunto on muuten hyvä ja tilanne on menossa parempaan suuntaan.


 4. Iho

Haavat

Likaisen haavan puhdistus kannattaa aloittaa huuhtelemalla haavaa runsaalla vedellä, niin että kaikki roskat ja hiekka tulevat pois. Sen jälkeen se kannattaa käsitellä  esim. Betadine paikallisantiseptilla (laim. 1:3) , Vetriderm K-hex sraylla 2-3 kertaa päivässä. Kumpaakin saa apteekista ilman reseptiä. K-hex spray on miellyttävämpi käyttää vaalea turkkisella eläimellä, koska se ei värjää.Jos haava kuitenkin alkaa märkiä hoidosta huolimatta, on syytä keskustella eläinlääkärin kanssa.

 Anturoissa olevat pienemmätkin haavat on joskus parempi ompeluttaa, koska ne paranevat näin hoidettuna yleensä nopeammin. Anturaan astuessa kohdistuva paino avaa parantumassa olevaa haavaa uudestaan.

Suojaa aina haava nuolemiselta ja ulkona likaantumiselta.

 

Pinnallinen pyoderma eli ihotulehdus

on yleensä stafylokokin aiheuttama. Ihossa on silloin punoittavia länttejä, rupia tai erilaisia näppyjä hieman laajemmalla alueella. Vatsan karvaton alue ja sisäreidet ovat  tavallisia paikkoja. Joskus  voi olla vain yksi paikallinen leviävä alue, joka märkii (hot spot).

Tähän  käyvät sekä Betadine, että K-hex spray. Ehkä näistä klorheksidiiniä sisältävä K-hex spray kuitenkin helpompi ja miellyttävämpi käyttää. Suihkutetaan 2-3 kertaa päivässä, kunnes iho on siisti. Myös Sibicort/Duocort voide käyvät varsinkin kutiseviin alueisiin. Jos selvää paranemista ei tapahdu 3-4 päivässä, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Jos oireita on laajalla alueella, esim. koko selässä, on syytä pestä koira  Vetriderm  Chlorhexidine tai Etiderm shampoolla kerran päivässä kolmen päivän ajan ja sen jälkeen muutaman päivän välein kunnes iho parantunut. Käytä hoitoainetta myös ettei iho kuivu.  Tämä tapa lienee järkevää vain lyhyt turkkisella koiralla.

Antibioottikuuri on varmaankin tarpeen pitkäkarvaisella rodulla laajempien ihoalueiden ollessa kyseessä.

Esim. tassujen pohjassa on monilla koirilla  kosteilla keleillä tai kovalla hangella kutiavaa, punoittavaa ihotulehdus. Siihen voidaan käyttää Sibicort/Duocort voidetta  tai Viatop geeliä paikallisesti kahdesti pv:ssä kunnes iho rauhoittuu ja kutina häviää. Jos kotiin on jäänyt korvatulehduksen hoidosta esim. Canofitea tai Fucidin compia, voidaan niitä myös käyttää.

Näitä voiteita ei saa laittaa haavoihin, koska ne sisältävät kortisonia.

 Karvaisilla koirilla voi tulla silmien valumisen ja rähmän tarttumisen  takia ihotulehdus  silmän alle. Kovettunut rähmä on syytä hautoa irti lämpimällä vedellä ja kuivata sen jälkeen iho varovasti painelemalla. Ei saa hangata. Ihotulehduksen hoitoon voi käyttää  2-3 kertaa päivässä ohuelti Canofitea, Sibicortia/Duocortia tai  Bacibactia voidetta. Varotaan laittamasta voidetta silmään.

Silmänalusihoa suojaamaan voi käyttää esim. valkovaseliinia, jolloin kosteus ei pääse ärsyttämään ihoa.

Ihotulehdusten ja haavojen hoidossa on tärkeää, ettei koira pääse nuolemaan tai raapimaan  aluetta ja aiheuttamaan lisää vaurioita eikä alue pääse ulkona likaantumaan. Käytä suojaamisessa  kauluria, tassusukkia tai itse tehtyä kangaspaitaa.

 

Punkit

Kun punkin poistaa ihosta 24 h kuluessa sen kiinnittymisestä, ei se yleensä ehdi siirtämään bakteereita koiraan.  Alueelle jää yleensä reikä, jonka ympärillä iho on ärtyneen näköinen. Reiän päälle kannattaa tiputtaa esim. Betadinea  tai K-hex liuosta pari kertaa saman päivän aikana. Joskus paikalle voi nousta märkäpää, jonka voi varovasti puhkaista ja hoitaa  edellä mainituilla liuoksilla.

Koirilla punkin aiheuttamat borrelioositapaukset ovat melko harvinaisia eikä niihin liity  rengasmaista aluetta, joita ihmisillä nähdään. Punkkien ehkäisy on tärkeää, jottei koira kuljeta punkkeja omistajiinsa, jotka sairastuvat borrelioosiin huomattavasti helpommin.

Ehkäisemiseen saa apteekista esim. Exspotia, Frontlinea tai PracTicia

 

 

5. Silmätulehdukset

 

Varsinaisia silmävoiteita tulehdukseen ei saa ilman reseptiä. Silmä on myös yleensä hyvä tutkia sarveiskalvovaurioiden varalta, varsinkin jos vain toinen silmä oireilee. Ensiapuna, ja jos ei mitenkään pääse käymään eläinlääkärillä, voi käyttää jotain silmävettä (mikä vain ihmistenkin silmävesi käy). Sitä kannattaa ottaa 5 ml ruiskuun ja luomia raottamalla huuhdella silmä huolellisesti. Tämän voi toistaa kolmasti päivässä. Joskus lievä tulehdus voi hoitua kokonaan tälläkin tavalla.

Jos silmä on kuitenkin voimakkaan punoittava, valonarka ja kivuliaan tuntuinen, on syytä mahdollisimman pian tutkituttaa se.

Omia silmävoiteiden jämiä ei kannata käyttää, varsinkaan jos ne sisältävät kortisonia, sillä ne voivat pahentaa silmässä mahdollisesti olevaa sarveiskalvovauriota.

Ihmisillä silmien punoitukseen reseptittä saatavista Visine tai Starine tipoista ei ole mitään hyötyä, ne vain vähentävät punoitusta supistamalla sidekalvon verisuonia.

 

 

6. Korvatulehdukset

 

Varsinaisia korvatulehduslääkkeitä ei saa ilman reseptiä. On kuitenkin tärkeä puhdistaa likainen ja tulehtunut korva huolellisesti. Korvakäytävään kaadetaan korvahuuhdetta niin paljon kuin sinne menee ja hierotaan hyvin minuutin ajan. Toistetaan kunnes korva on puhdas. Jos käytävässä on paljon karvoja, on hyvä nyppiä niitä ainakin jonkun verran pois ellei korva ole kovin kipeä ja tulehtunut. Tärkein on kuitenkin huolellinen puhdistus. Älä kaiva tulehtuneessa korvassa vanupuikoilla, jotka rikkovat helposti korvakäytävän ärtynyttä pintaa. Anna koiran ravistaa lika ulos ja kuivaa varovasti pumpulilla.

Hyviä huuhteita ovat esim.

Epi-otic tai MalAceticOtic.

Otoclean on hyvä herkille korville, viskoosimpi ja melkein hajuton. Irrottaa hyvin kuivaa likaa.  Samoin herkille korville on hyvä CleanAural sensitive tai  Specicaren kissan korvahuuhde, myös melko hajuton. Herkille koiran korville tarkoitettu vastaava Specicaren tuote haisee selvästi vahvemmin. Myös Vetriderm sarjassa on oma huuhteensa.

MalAceticOticin teho perustuu etikka-ja boorihappoon. Pitää korvakäytävän pH:n happamana , minkä pitäisi estää useimpien bakteerien ja hiivojen kasvun. Sitä voi käyttää myös ihon tulehdualueisiin ja haavoihin.Saa vain eläinlääkäriasemilta.

Jos korva kutisee voimakkaasti, voi koiralle antaa ensiavuksi kyy- tai käärmepakkauksesta  kortisonia , jolla saadaan tulehdusreaktion aiheuttamaa kutinaa hillittyä jonkun verran. Tämä vain kertaluonteisesti, kunnes koiralle saadaan varsinainen hoito.

Korvahuuhtelua tai tippojakaan ei saa käyttää, jos epäilee, että tärykalvo on rikki, paitsi MalAceticOticia.  Se on melko harvinaista ja liittyy lähinnä kroonisempiin ongelmiin korvassa tai keskikorvan tulehdukseen.

 

 

 

8. Lämpöhalvaus

Syyt:

- ympäristön liian korkea lämpötila, esim. suljettu auto, kuuma huone. Koira voi            mennä tajuttomaksi jo parinkymmenen minuutin aikana kuumassa autossa.

- lihavan tai huonokuntoisen koiran rasittaminen (normaali kävelylenkkikin voi olla liikaa)kuumana päivänä. Myös määrätyt rodut, joilla hengitystiet ahtaat.

- veden puute

- kuuma koiratarha, jossa ei ole varjopaikkoja

 

Oireet:            

                      - voimakas läähätys

                      - kirkkaan punainen kieli

                      - paksu, tahmainen sylki

                      - apaattisuus

                      - horjuminen

                      - oksentelu

                      - ripuli

                      - tajuttomuus

                      - ruumiinlämpö yli 40 C

 

Ensiapu: 

- siirtäminen pois liian kuumasta ympäristöstä

- jäähdyttäminen viileällä (n. 20-25 C) vedellä, ei kylmällä !

 

Varottava jäähdyttämästä koiraa liikaa. Varsinkin pienen koiran ruumiinlämpö voi pudota liian alhaiseksi. Olisi hyvä seurata kuumemittarilla lämmön alenemista 5 min välein, mutta harvemmin taitaa olla saatavilla tällaisissa tilanteissa. Jäähdyttäminen lopetetaan kun lämpötila n. 39,5 ja kuivataan koira hyvin.

 

- veden tarjoaminen jos pystyy juomaan itse. Ei saa juottaa väkisin, koska voi joutua hengitysteihin.

 

 Huonokuntoisen oloinen koira on syytä viedä eläinlääkäriin, jossa annetaan tarvittaessa nestehoitoa ja seurataan ruumiinlämmön tasoittumista.

 

9. Miten säästät eläinlääkärikuluissa

1) Anna lemmikillesi laadukasta ruokaa

Valitse korkealaatuinen valmisruoka, jossa riittävästi  proteiineja (kunnon lihaa, kananmunaa tai  kalaa, ei lihan sivutuotteita)  ja hyvälaatuisia rasvoja (kala- ja kasvisöljyjä). Suolisto, lihaksisto, luusto ja iho pysyvät hyvässä kunnossa.

Eläinkaupasta löydät varmasti sopivan ja maistuvan ruuan. Eri ruokien nettisivuilta löydät tietoa valmistusaineista.

Hyvin sulava ruoka pitää  myös jätösten määrän pienenä. Jos kakkaa tulee pussitolkulla päivässä, on ehkä syytä vaihtaa ruokaa.

 Valitse mieluummin ruoka joka ei sisällä turhia keinotekoisia maku-, väri- tai säilöntäaineita. Eläintä ei kiinnosta minkä väristä ruoka on.

 Kotiruokaan kannattaa lisätä kylmäpuristettua rypsiöljyä, kalaöljyjä ja tarvittaessa monivitamiinivalmistetta päivittäin.

Laadukkaita ruokia kotiovelle saat esim.
http://koirille.net/koiranruoka-c-35_42.htm
http://koirille.net/kissanruoka-c-85_86.html

 

2) Älä vaihtele ruokaa jatkuvasti tai lisäile siihen erilaisia kotiruokia tai purkkiruokia ja koiranmakkaroita. Jos haluat siihen jotain lisätä, pidä sekin samana  ja vähäisenä esim. jauheliha, kana, raejuusto.

Pidä asiat simppelinä. Koiran suolisto tottuu omaan ruokaan ja vältät turhat ripulit, kun annat samaa ruokaa päivittäin.

Pidä herkkupalat aika rasvattomina, kohtuumäärissä  ja yhtä laadukkaina kuin ruoka. Kuivatut lihat ja kalat ovat terveellisiä ja kevyitä herkkupaloja. Monet koirat pitävät myös porkkanasta. Kuivatut , vanhat hapanleivän palat ovat myös hyviä.

Useat eläinten nahkaa sisältävät puruherkut ovat aika rasvaisia, minkä tuntee jo sormissaan. Niistä kertyy helposti ylipainoa.
 
Kaikki kutinat eivät johdu ruuasta, siis jos sinulla on korkealaatuinen ruoka. Ja jos vaihdat ruokaa  yliherkkyysepäilyn takia (esim. vehnättömään, viljattomaan) , odota 6-10vkoa, ennen kuin voit päätellä vaihdon hyödyistä mitään.

 

3) Mittaa annettavan ruuan määrä, niin vältät ylipainon, joka  voi aiheuttaa  erilaisia sairauksia, edesauttaa nivelrikon syntyä  tai  aiheuttaa lisäkipuja nivelrikkoiselle koiralle.

Kupin pohjalle kaadettuna annos näyttää monasti kovin pieneltä ja voi turhaa kasvaa liian isoksi.

Aloita ruokapakkauksen annosohjeen alimmasta annoksesta.

Käytä desin mittaa tai keittiövaakaa.

Seuraa koiran painoa   (vaaka tai ympärysmitan mittaus, kylkiluiden pitää tuntua) ja muuta ruoka määrää tarpeen mukaan.

Kastraation tai sterilaation jälkeen kannattaa yleensä heti pienentää annosta 1/4 ja katsoa miten paino kehittyy seuraavina kuukausina.

 

4) Pidä koiran iho puhtaana.

Pese koira säännöllisesti.

Puhdas iho ja karvapeite edesauttavat  ihon kunnon ylläpidossa . Lika, pöly, hilse ja tali aiheuttavat kutinoita ja raapimista sekä altistavat ihotulehduksille. Muista varsinkin takapuolen alue, johon helposti jää ulostetta ärsyttämään ihoa ja aiheuttamaan tulehduksia.

Hyvällä, miedolla pesuaineella , voi koiran kuin koiran pestä huoletta. Muista myös hoitoaineen käyttö, jos koira on kuivaihoista sorttia ja aina pitkäkarvaisilla roduilla. Kannattaa sijoittaa hyvään shampooseen, jotta ihon luonnollinen  rasvakerros pysyy kunnossa pesussa.

Koiran voi pestä myös talviaikaan vaikka ennen nukkumaan menoa. Turkki kyllä kuivuu yön aikana. Pitkäkarvaisia turkkeja voi kuivattaa myös hiustenkuivaimen miedolla lämmöllä.

Kesällä paljon uivan koiran iho on hyvä puhdistaa välillä kunnon shampoo pesulla.

Jos ihoon ilmestyy kuitenkin näppylöitä tai punoitusta, voi kokeilla lievittää tulehdusta desinfioivalla shampoolla, esim. Vetriderm K-hex pesu tai MalAcetic shampoolla. Muista laittaa hoitoaine perään, niin iho ei kuivu liikaa.

Esim. Vetridermin ja Virbacin sarjoista löytyy hyvät shampoot apteekeista. Eläinkaupoissa on myös monia laadukkaita  merkkejä (Espree, BioGroom,PetEsthe, PlushPuppy, Ring5, jne.)

Paljon pohjavillaa sisältävää turkkia kannattaa kammata tai harjata säännöllisesti jotta saa irtoavan karvan pois. Nykyään on hyviä pohjavillaa iroittavia välineitä esim. Furminator. Myös karsta irrottaa pohjavillaa hyvin.

Tietenkin myös muunlaisesta turkista on hyvä harjata irtoava karva pois säännöllisesti.

Pidä turkki takuttomana ja trimmauta sitä vaativa turkki säännöllisesti tai opettele itse käyttämään saksia. 
 Myös moni yleensä ei-trimattava rotu hyötyy turkin leikkauksesta tai ajelusta, jos et jaksa hoitaa pidempää turkkia.. Pesu ja kuivaus on myös helpompaa.
Turkki kannattaa leikkauttaa tarvittaessa myös talvella, ennemmin kuin päästää turkki takkuiseksi ja likaiseksi. Nykyään saa hyviä talvimantteleita ja haalareita, joissa kyllä tarkenee. Voipa kutomistaitoinen tehdä koiralle oman villapaidankin.  

Trim-it
Komeetankatu 1, Olari
Puh. 050-537 8796
http://www.trim-it.fi/

Timmi Trimmi
Maininkitie 3D20, Kivenlahti

Puh. 040-579 6660
http://www.timmitrimmi.fi/

Trimmauspalvelu Merike Reinson
Kirstintie 30, Espoon keskus
Puh. 040-8384424

Trimmaus Ovitz
Oksakarhinmäki 4 ,Latokaski
Puh. 050-594 3949

http://www.ovitz.net/

5) Tarkasta korvat säännöllisesti ja puhdista tarvittaessa.

Huuhtele korvat korvavedellä jos niihin kertyy likaa. Joillakin koirilla korvat keräävät enemmän likaa ja niitä täytyy puhdistaa säännöllisesti.

Korvakäytävän mutkaan näkee hyvin taskulampulla. Voit myös kokeilla kostutetulla pumpulilla onko käytävässä likaa.

Kaada korvavesi korvaan ja hiero korvaa n. 30 s, ja anna koiran ravistaa vesi pois.  Kuivaa käytävä pumpulitupolla.

Hyviä korvavesiä saa apteekista ja eläinlääkäreiltä,  esim. Epi-otic, MalAceticOtic, Clean Aural, Otoclean,  Vetriderm.

Epi-otic ja MalAceticOtic myös kuivattavat korvakäytävän, hyvä asia pesun ja uinnin jälkeen.

Poista ylimääräiset karvat tarvittaessa nyppimällä korvista. Poista harvemmin kunnolla, kuin jatkuvasti nyppimällä. Ihan kaikkia karvoja ei tarvitse poistaa, kunhan korvakäytävä saa ilmaa.
Raskaista korvista, joissa on sisäpuolella korvalehdessä paljon karvaa (esim.monet spanielit), kannattaa trimmerillä ajaa korva-aukon ympäröivät karvat pois.

Älä myöskään ylihoida korvia. Kohtuus kaikessa.

 

6) Leikkaa kynnet säännöllisesti.

Ylikasvaneet kynnet voivat vaurioitua helpommin  ja rikkoontunut  kynsi voidaan joutua poistamaan nukutuksessa.
Kynnet voivat kasvaa myös kiertymällä ja pureutua anturan ihon läpi aiheuttaen kivuliaan tulehduksen.

Jos et itse pysty leikkaamaan kynsiä, kannattaa käydä leikkauttamassa ne trimmaamossa. Riippuen kynsien kasvunopeudesta, leikkaus täytyy tehdä 2 vkon - 2 kk:n välein.

http://www.trim-it.fi/

 

7) Puhdista silmät ja silmänympärykset tarvittaessa.

Pehmeä ja runsaskarvaisilla koirilla rähmä tarttuu karvoihin helposti. Silmät vuotavat myös joillain koirilla enemmän.

Jatkuvasti kosteana oleva karva ja kovettunut rähmä aiheuttavat tulehduksia silmänalusihossa ja voi levitä myös silmään.

Poista rähmä täikammalla tai pyyhkimällä pumpulilla.

Jos pehmeä karva on jatkuvasti märkänä, voi sitä yrittää pitää kuivana perunajauholla. Hiero perunajauhoa karvoihin ja kampaa karva sitten tiheällä kammalla. Kampaa sitten päivittäin karvat ja lisää muutamien päivien välein perunajauhoa.

Voit myös pestä  naamakarvat, jolloin ne pysyvät ilmavampina. Pelkkä vesipesu riittää.
Voit leikata karvat myös lyhyemmiksi , mutta katso etteivät leikatut karvanpäät sojota silmään ja aiheuta ärsytystä.

Jos silmiin on joutunut paljon pölyä, hiekkaa tai multaa , huuhdo silmät silmävedellä kunnolla. Ota silmävettä 5-10 ml ruiskuun ja huuhtele ruikuttamalla vettä luomien alle joka puolelle. Toista tarvittaessa. Silmävesiä saa apteekista ja päivittäistavarakaupasta. Ihmistenkin  silmävedet käyvät eläimille.

 

8) Tarkasta  suu säännöllisesti.

Varsinkin pienille koirille kertyy helposti hammaskiveä. Jo ihan nuorellakin koiralla voi olla paljon hammaskiveä. Myös isoille koirille voi sitä tulla ja varsinkin vanhemmiten.

Suun terveys on tärkeä koko eläimen hyvinvoinnille.

Paras ja halvin tapa pitää suu kunnossa on hampaiden säännöllinen harjaus. Jo 3-4 kertaa viikossa auttaa paljon.

Monet purtavat hammastikut/luut ovat hyviä, mutta eivät vastaa hampaiden pesua. Koira puree lähinnä isoilla poskihampailla ja suurin osa hampaista ei edes kosketa purtavaa . Monet syövät luun myös niin nopeasti, ettei se ehdi paljoakaan hampaita puhdistaa. Ja pienet koirat ovat myös monasti aika haluttomia pureskelemaan mitään.

Hammasharjaksi kelpaa ihmisten pehmeä harja  ja jo alle minuutissa pystyy puhdistamaan hampaiden ulkopinnan ienrajan. Sisäpuolta on vaikea puhdistaa, mutta sinne ei useimmilla edes  kerry  yhtä paljon hammaskiveä kuin ulkopuolelle.

Koirille on omia hammastahnoja ja niitä on hyvä käyttää niiden hyvän maun takia. Pelkkä hammastahna levittäminen hampaan pinnalle, ei kyllä riitä pitämään hampaita puhtaana.

Jos hampaita ei pysty pesemään, kannattaa plakki ja hammaskivi puhdistuttaa eläinlääkärillä tarpeen mukaan. Joillakin puolen vuoden ja toisilla 3v. välein. Se on hyvin yksilöllistä.

Koirille on myös saatavilla suuvesiä, joilla ikeniä voidaan pyyhkiä ja joita voidaan laittaa  juomaveteen. Nämä voivat olla tarpeen kun pelkkä hampaidenpesu ei riitä tai ikenet tulehtuvat helposti varsinkin vanhemmilla koirilla.

Koirilla joilla on voimakkaat huulipoimut, kanattaa karvat leikata mahdollisimman lyhyeksi tältä alueelta. Eläintarvikeliikkeistä saa melkoisen edullisia pieniä trimmereitä, joilla karvat on helppo ajaa lyhyeksi. Huulet kannattaa myös pyyhkiä puhtaaksi kostean ruuan syömisen jälkeen.  
Jos poimut vaikuttavat tulehtuneilta, niitä voi koittaa hoitaa esim. Hexarinse suuvedellä kahdesti pv:ssä pyyhkimällä.

 

9) Hoidatuta sairaudet mieluummin heti eikä myöhemmin.

Pitkittynyt korvatulehdus voi kroonistua ja levitä keskikorvaan. Hoito hankaloituu ja pitkittyy.

Pieni ihotulehdus alue muuttuu laajemmaksi ja tulehdus syvenee.  Paikallishoito ei riitä , vaan voidaan joutua useamman viikon antibioottikuurille.

Kankeasti kulkevalla vanhemmalla koiralla voi olla nivelkipuja, vaikka se ei varsinaiseti valitakaan, ja ne on syytä hoitaa asianmukaisella kipulääkkeellä koiran elämänlaadun parantamiseksi.

Ikenet ovat vetäytyneet, hammaskiveä on runsaasti ja hampaita heiluu. Suussa on silloin paha tulehdus ja hampaiden kiinnityskudos heikkenee. Syöminen on kivuliasta ja suussa oleva tulehdus vaikuttaa koiran yleiskuntoon. Moni vanha koira nuortuu vuosilla kun suu puhdistetaan ja tulehdus hoidetaan antibiooteilla.

 

Yllä olevat ovat sellaisia joka omistajan perusasioita, jotka on helppo toteuttaa kotona, kunhan vaan siihen varaa aikaa säännöllisesti  ja totuttaa koiran toimenpiteisiin  pienestä pitäen. Ei kannata säästää väärissä asioissa, kun esim.  pienellä vaivalla ja hammasharjan hinnalla säästää 100-200 eur hammaskiven- ja hampaidenpoistokulut. Puhumattakaan siitä että koira  voi paremmin.